Pitkään odotettu kesä on jälleen Suomessa.
Kansanedustajan kalenteri on ainakin kesäviikonloppujen osalta buukattu ja työhön liittyviä tapahtumia riittää pitkin kesää. Vaikka hyppäsin mukaan valtakunnan politiikkaan kesken kauden viime syyskuussa, paljon on ehtinyt tapahtua ja lukemattomia työtunteja vierähtää isojen kysymysten parissa.
Kansanedustajana valiokuntatyö haukkaa suurimman osan ajasta. Lakivaliokunnassa on käsitelty muun muassa vankien pantavalvontarangaistusta, avoparien omaisuuden jakoa eron jälkeen, sakkojen määräämisoikeutta ja vankeusrangaistusten pituutta.
Elinkautista vankeusrangaistusta koskevassa laissa koen saaneeni erävoiton, kun vein sitkeästi läpi kantaani kovemmasta vankeusrangaistuksesta siinä onnistuen. Oikeusministeriön lakiesitys olisi alentanut elinkautisen vankeusrangaistuksen pituutta ja laskenut yhteisrangaistusten maksimin 20 vuodesta 15 vuoteen. Pitää muistaa, että elinkautinen tuomitaan henkirikoksesta, jolloin uhrin kohtalo ja läheisten kärsimykset ovat peruuttamattomia. Mielestäni rangaistusten lieventämiseen ylipäätään ei ole mitään syytä.
Liikenne- ja viestintävaliokunnassa on selvitetty poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden, kuten talven sään ja tuhkapilvien, vaikutusta tie-, ilma-, meri- ja raideliikenteeseen. Työn alla on ollut mm. liikenneväylien peruskorjaus- ja ylläpitorahoituksen riittämätön taso, laajakaistarakentamisen tuki haja-asutusalueille, tekijänoikeuslakiin liittyviä asioita, taksiliikennelaki ja ajokorttilainsäädäntöä.
Vaikutin vahvasti siihen, että henkilöauton kevytperävaunuille, moottoripyörille ja mopoille ei tullut esityksen mukaista vuosikatsastusvelvoitetta.
Poliisiurasta on paljon hyötyä valiokuntatyössä. Käytännön kokemus ja asiantuntemus on tarpeen kun päätetään ihmisten turvallisuuteen liittyvistä asioista.
Eduskunnassa käsiteltävien asioiden määrä on valtava. Olen keskittynyt omien valiokuntieni asioihin ja omasta vaalipiiristä esille nouseviin kysymyksiin. Ennen kaikkea koen olevani Teidän, omien tukijoideni edusmies ja näkemysten välittäjä. Niin sanottu käytävälobbaaminen on osoittautunut yllättävän tehokkaaksi. Moni hallituksen esitykseen jäänyt torso on saatu pois jututtamalla ministeriä tai virkamiestä käytävällä tai salissa kohdatessa. Henkilökohtaisilla kontakteilla on myös vaikutusta asioiden vauhdittamisessa.
Yleisinä teemoinani olen pitänyt esillä terveysliikunnan, nuorten työllisyyden, yrittäjyyden ja maahanmuuton ongelmiin liittyviä kysymyksiä.
Energiaratkaisut ovat puhuttaneet niin politiikan tekijöitä kuin kansalaisia ja mediaa kevään aikana. Olen vakaasti harkittujen kahden uuden ydinvoimaluvan takana. Tehdyillä päätöksillä turvataan Suomen omavaraisuus energiantuotannossa ja taataan kohtuuhintaisen kotimaisen energian tarjonta. Se on tärkeä viesti työllisyyden kannalta niin teollisuuden kuin kotitalouksienkin suuntaan.
Uusiutuvan energian mahdollisuudet pitää hyödyntää ja lainsäädännön tulee kannustaa niiden käyttöön. Mielestäni auringon, tuulen ja lämpöpumppujen hyödyntämisessä on vielä valtavasti mahdollisuuksia.
Olen useissa yhteyksissä vaatinut hevosenlannan ja oljenpolton mahdollistamista pienissä voimaloissa ja kiinteistökohtaisissa polttokattiloissa. Tällä hetkellähän hevosenlannan poltto ei käytännössä luonnistu lainsäädännön tiukan tulkinnan takia.
Taloudellinen tilanne Euroopassa on vaatinut poliitikoilta nopeita ratkaisuja muun muassa Kreikan lainapaketin muodossa. Epävarmuus heijastuu todennäköisesti vielä tulevan syksyn budjettikeskusteluihin myös meillä Suomessa, mutta onneksi kaupan ja elinkeinoelämän puolelta on kaikunut jo myönteisiäkin viestejä tulevaisuuden suhteen. Joka tapauksessa työllisyyteen ja perustoimeentuloon pureutuminen tulee olemaan seuraavan vaalikauden suurimpia haasteita. Niitä haasteita olen valmis kohtaamaan olemalla ehdolla seuraavissa eduskuntavaaleissa ensi keväänä.
Lopuksi haluan kiittää lämpimästi kaikkia Teitä, jotka olette yhteydenotoillanne ja vierailuillanne tukeneet ja evästäneet minua kansanedustajan työssäni. Toivotan myös syksyn vieraat tervetulleiksi.
Ollaan yhteydessä ja vaikutetaan asioihin!
Hyvää kesää!
18.6.2010
Ihmisen oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen on niin tärkeä asia, että tuota koskemattomuutta vakavasti rikkovia pitäisi rangaista aina, riippumatta uhrin pukeutumisesta, iästä tai ajankohdasta. Jostain syystä nykyisessä laissa on suuri puute, sillä esimerkiksi kovassa humalassa nukahtaneen raiskaamisesta ei tuomita raiskauksesta, ellei tekijä ole aktiivisesti ensin huumannut tai tainnuttanut uhria. Oikeusministeriössä on nyt valmistunut ehdotus rikoslain muuttamiseksi, ja tuon ehdotuksen mukaan puolustuskyvyttömään yhtyminen seksuaalisesti tulisi aina rangaista raiskauksena. Tällöin teosta voitaisiin tuomita vähintään vuosi vankeutta, eikä pelkkiä sakkoja voisi enää määrätä rangaistukseksi.
Samalla tarkennettaisiin myös seksuaaliseen tekoon pakottamista koskevia säädöksiä. Tätäkään tekoa arvioitaessa uhrin puolustuskyvyttömyyden syyllä ei olisi enää merkitystä. Seuraavaksi oikeusministeriön selvitysmieheltä tilaama esitys lähtee lausuntokierrokselle.
Rangaistuskäytäntöjen kiristäminen on linjassa kokonaistavoitteen kanssa, jolla tähdätään naisiin ja lapsiin kohdistuvien seksuaali- ja väkivaltarikosten vähentämiseen. Viimeksi kesäkuussa valtioneuvosto antoi hallituksen esityksen, jonka mukaan lievät pahoinpitelyt tulisivat virallisen syytteen alaisiksi tekojen kohdistuessa alaikäiseen tai tekijälle läheiseen henkilöön tai työtehtäviään suorittavaan henkilöön.
Toukokuun alussa puolestaan valmistui mietintö, jossa ehdotetaan nykyistä ankarampia rangaistuksia lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Parhaillaan selvitetään myös raiskausrikosten rangaistuskäytäntöä, ja tuon selvityksen tuloksia tullaan hyödyntämään lainsäädännön tarkistamisessa.
Sitten on vielä kysymys siitä, miten loputkin seksirikosten uhrit saataisiin kertomaan kokemuksistaan poliisille heti tuoreeltaan. Kuulee myös sanottavan, että laki ei ole sama kaikille suomalaisille, vaan että pohjoisemmassa Suomessa langetetaan seksirikoksista lievempiä tuomioita kuin etelässä. Myös nykyinen raiskausten rangaistusasteikko, eli sukupuoliyhteyteen pakottaminen, raiskaus ja törkeä raiskaus, antaa kenties liikaa pelivaraa tuomioistuimille.
Nelosen uutiset (21.6.2009) kävi läpi kaikki käräjäoikeuksien antamat raiskaustuomiot vuoden ajalta. Vain joka kymmenes tekijä tuomittiin vankeusrangaistukseen sukupuoliyhteyteen pakottamisesta, kun taas raiskaus-nimikkeellä tuomituista yli puolet sai linnaa. Edelleen sukupuoliyhteyteen pakottamisesta annettujen tuomioiden pituus oli yli puolet lyhyempi kuin raiskauksista langetettujen. Teon nimikkeellä on siis todella väliä.
Paitsi lainsäätäjien, myös lain tulkitsijoiden on tehtävä kaikkensa, jotta uhrin kärsimykset otetaan tarpeeksi vakavasti. Tekoon syyllisten pitää saada rangaistus, eikä vain näpäytystä. Uhrien jälkihoito ja tekijöiden ohjaaminen terapiaan ovat niin ikään asioita, joista ei saisi säästää taloudellisessa ahdingossakaan.
2.6.2010
Lahti on halvin paikka asua ja Helsinki kallein, kun mukana vertailussa on seitsemän suomalaista kaupunkia. Taloussanomien Suomen Rahatiedolla teettämässä tutkimuksessa verrattiin 60-neliöisessä omistuskämpässä asuvan pariskunnan kustannuksia. Asumiskulut olivat Helsingissä yli 13 000 euroa ja Lahdessa 6 000 euroa vuodessa.
Hurraamaan eivät pääse silti lahtelaisetkaan. Paikkakunnan joukkoliikenne rokottaa kuluttajan kukkaroa eniten seitsemästä vertailukaupungista ja sähkö on Lahdessa kalliimpaa kuin pääkaupungissa. Lahdessa vuokralla asuvat joutuvat pulittamaan jo lähes yhtä suurta vuokraa kuin muissa isoimmissa kaupungeissa asuvat.
Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että toukokuun alussa perustettiin Asumisen Hinta Alas eli AHA ry, jonka hallituksen jäsen minäkin olen. AHA ry pyrkii yhdistyksenä vaikuttamaan asumisen hintaan tekemällä tutkimus- ja julkaisutoimintaa, tiedottamalla ja tapahtumia järjestämällä. Jos tämä kuulostaa liian epämääräiseltä, menkääpä Facebook-sivustolle, AHA on jo siellä. AHA ry:llä on netissä myös adressi ja älytalkoot, joiden avulla kerätään ideoita asumisen hinnan alentamiseksi.
Lisäksi AHA ry tuottaa vaalikoneen ensi vuonna pidettäviä eduskuntavaaleja varten, ja tuohon vaalikoneeseen kerätään ehdokkaiden mielipiteitä asumisen hinnasta. Kysymyksillä mitataan kokelaiden valmiutta AHA-adressissa esitettyjen ehdotusten toteuttamiseksi.
Parhaimmillaan sosiaalisen median kautta voidaan löytää ties miten loistavia ideoita asumiskustannusten laskemiseksi – ideoita, joita voidaan lobata eteenpäin politiikassa niin kunnallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Kuuluuhan AHA ry:n hallitukseen useita kansanedustajia ja kaupunginvaltuutettuja eri puolueista sekä muun muassa tutkija ja vuokralaisaktiivi.
Itseäni kiinnostavat erityisesti kiinteistökohtaiset ratkaisut, kuten aurinkoenergian ja lämpöpumppujen käyttö. Uusien ydinvoimaloiden myötä sähkön hinnan ei pitäisi ainakaan nousta, vaan parhaimmillaan asumiskustannukset laskevat sähkön hinnan pudotessa.
Käy tutustumassa osoitteessa:
http://ideanikkari.wordpress.com/
7.5.2010
Kärkölän kokoomusnuoret vierailivat eilen eduskunnassa ja Kreikalle suunniteltu laina nousi heidänkin kanssaan heti puheenaiheeksi. Nuoret olivat monen kansalaisen tavoin kummissaan, mitä tukipäätöksen taustalta löytyy ja mitä järkeä on rientää korjaamaan toisen maan sotkuja.
Nuorille ei ollut helppo vastata. Fakta on, että kukaan ei tätä toivonut ja Kreikan kriisi on niin Suomelle kuin koko euroalueelle kauniisti sanottuna surkea nakki. Ja olisi meillä riittänyt täällä Suomessa omiakin ongelmia ja rahareikiä.
Näkemykseni on, että tukipäätöksellä ostetaan aikaa. Suomen myöntämä ensimmäinen lainaerä, 550 miljoonaa, on vasta alkua. Kreikka laitetaan nyt matokuurille, johon heillä itsellä ei ole ollut kykyä ryhtyä.
Lainaohjelman ehtona on, että Kreikka toteuttaa neljännesvuosittain talouden tervehdyttämistoimia. Laina annetaan erissä sitä mukaa kun talouden kannalta välttämättömiä päätöksiä syntyy.
Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että tässä on tyritty niin Kreikassa kuin EU:n hallinnossa. Euroalueen valvonta olisi pitänyt olla tiukempaa. Euromaiden kesken ei myöskään ollut sovittu tarpeeksi selkeästi, mitä tehdään, jos joku maa rikkoo sääntöjä vastaan.
Kreikalta on mennyt luotto, eikä maan lähitulevaisuus ole kermanlipitystä, kun maalle niin tärkeä turismikin varmasti kärsii mellakoista ja yhden mellakan tiimoilta syntyneistä kuolonuutisista.
Pitää kuitenkin kysyä, mikä olisi vaihtoehto lainasummalle? Jäädä pois ja seurata, lainaako joku muu? Lainaamalla Kreikalle halutaan palauttaa luottamus euroon. Kyse on myös täysin itsekkäästä toimenpiteestä turvata suomalaisia työpaikkoja ja pitää yllä kansainvälistä luottoluokitustamme.
Poliisin ammatissa oppi, että aina pitää olla suunnitelma, varasuunnitelma ja vielä hätäsuunnitelma. Kreikan kriisissä tuntuu uupuneen vähän joka kohdassa. Tästä pitää ottaa opiksi ja pitää huolta siitä, ettei vastaavaa pääse euroalueella enää syntymään. Siihen EU:lla ei ole varaa.
Illalla isännöin eduskunnassa kokoomuksen moottoripyöräkerho MC Toivo Kokoomuksen kevätkokousta. Kerhon presidentin Matti Kankareen johdolla paikalla oli erittäin aktiivinen ja keskusteleva motoristiryhmä.
Päivän polttavista aiheista siirryttiin liikennepolitiikkaan. Esillä oli moottoripyörien katsastus, sähköinen rekisteri-ilmoitus, teiden huono kunto ja motoristien turvallisuuskysymykset.
Toivotan kaikille moottoripyöräilijöille turvallista ajokautta.
28.4.2010
Museoajoneuvojen katsastusväliä muutettava
Suomessa oli viime vuoden lopulla liikennekäyttöön rekisteröityjä museoajoneuvoja lähes 18 000. Niistä osa pitää katsastaa kahden, osa neljän vuoden välein. Tein ennen vappua toimenpidealoitteen, jotta hallitus muuttaisi säädöstä väljemmäksi.
Jos kaikkien museoajoneuvojen katsastusväli muutettaisiin neljän vuoden välein tapahtuvaksi, helpottaisi se tuhansien ihmisten arkea. Museoajoneuvon omistaja sitoutuu ottamaan ajoneuvolle käyttöä rajoittavan museoajoneuvovakuutuksen. Tuon vakuutuksen oikeuttama käyttöaika on korkeintaan 30 päivää vuodessa. Museoajoneuvoilla ajetaan siis hyvin vähän kilometrejä vuosittain, joinakin vuosina ei välttämättä ollenkaan, eli autot eivät juurikaan kulu käytössä.
Mitä tulee katsastusmaksuun, katsastustoiminnan avaaminen kilpailulle ei lopulta laskenutkaan katsastusmaksuja. Kävi päinvastoin. Katsastusmaksu on tänä päivänä varsin korkea.
Ottaen huomioon museoajoneuvoilla ajetut kilometrit, on kahden vuoden välein tapahtuva museoajoneuvon katsastusväli kohtuuton ja usein tarpeeton.
Tällä hetkellä sääntö menee niin, että 1. päivänä tammikuuta 1960 tai sen jälkeen käyttöön otetut museoajoneuvot, joita katsastusvelvollisuus koskee, on katsastettava kahden vuoden välein kesäkuun loppuun mennessä. Ennen 1. päivää tammikuuta 1960 käyttöön otetut museoajoneuvot tulee katsastaa neljän vuoden välein kesäkuun loppuun mennessä.
Museoajoneuvot ovat osa kulttuuriperintöä, jonka ylläpitämisestä autojen omistajat huolehtivat yksityisin varoin. Tästä voitaisiin palkita yhtenäistämällä museoajoneuvojen katsastusvälit.
16.4.2010
Hevosenlanta ja olki saatava mukaan bioenergiapakettiin
Nyt on tärkeää, että hevosenlannan ja oljen polton salliminen otettaisiin mukaan hallituksen käsittelyssä olevaan uusiutuvan energian pakettiin.
Bioenergiapaketissa ydinvoimalupapäätökset sidotaan poliittisesti uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Energiapuun ohella pakettiin sopisivat olki ja hevosenlanta.
Hevosenlannanpoltto ei ole kiellettyä Suomessa, mutta lanta on luokiteltu eläinperäiseksi jätteeksi ja siten jätteenpolttodirektiivin- ja asetuksen alaiseksi. Tämä tekee pienimuotoisen polton käytännössä mahdottomaksi.
Kokoomus haluaa vauhdittaa bioenergiapaketilla uusia lämpölaitosinvestointeja. Ratkaisut hevosenlannan ja oljen polttomahdollisuuksista on saatava aikaan tässä yhteydessä, jotta ne voidaan ottaa huomioon lämpölaitosinvestointeja tehtäessä.
Tein aiheesta kirjallisen kysymyksen, johon saatiin tällä viikolla ministerin vastaus. Paula Lehtomäen vastaus on mielestäni ympäripyöreä ja sisältää virheitä. Tuntuu, ettei poliittista tahtoa löydy tarpeeksi, jotta hevosenlantaa ryhdyttäisiin toden teolla hyödyntämään.
Lehtomäki vetoaa vastauksessaan EY:n parlamentin ja neuvoston direktiiviin jätteenpoltosta (2000/76/EY). Jätteenpolttodirektiivi on pantu Suomessa voimaan sen kanssa samansisältöisellä valtioneuvoston asetuksella (362/2003). Myös korkein hallinto-oikeus on ottanut kantaa hevosenlannan polttokysymykseen vuosikirjapäätöksessään (KHO:2009:61).
KHO on linjannut päätöksessään, että hevosenlantaa ei voida pitää maataloudesta peräisin olevana kasviperäisenä jätteenä sillä perusteella, että hevonen on kasvissyöjä, vaan kysymyksessä on eläinperäinen jäte.
Ministeri tuo esiin, että Suomi yritti ajaa direktiiviin muutosta jätteenpolton soveltamisalaan, mutta näkemys ei saanut tukea muilta jäsenmailta eikä komissiolta.
”Direktiiviuudistuksen käsittelyn yhteydessä tekemämme kyselyn perusteella hevosen lantaa joko ei polteta muissa jäsenmaissa tai sitten poltto tapahtuu jätteenpolton vaatimuksia noudattaen”, ministeri kertoo vastauksessaan.
Tässä on lähdetty kyselemään komissiolta tulkintaa käytäntöön, jonka useat muut jäsenvaltiot ovat jo ottaneet käyttöön. Suomen viranomaisten tulisi kysellä vähemmän ja tehdä enemmän ratkaisuja kansallisen edun nimissä.
Lannan hyödyntämisen tehostamista selvitetään parhaillaan käynnissä olevassa Hyötylanta-tutkimusohjelmassa. TEHO – Tehoa maatalouden vesiensuojeluun 2008–2010 -hankkeessa selvitetään puolestaan hevosenlannan keskitettyjen keräilyjärjestelmien perustamista.
Vuodessa syntyvän hevosenlannan energiasisältö kuivikkeineen vastaa ympäristöministeriön laskelman mukaan noin 65 000 tonnia polttoöljyä.
”Hevosenlantaa voidaan hyödyntää biokaasun tuotannossa, ja siinä syntyvää mädätettä lannoitevalmisteena kasvintuotannossa”, ilmenee ministerin vastauksesta.
Tätäkin taustaa vasten pidän järkevimpänä, että hevosenlannan ja oljen polttoon nykyisellään liittyvät rajoitukset ratkaistaan parhain päin bioenergiapaketin yhteydessä. Myönteisellä ratkaisulla voisi olla suuri paikallinen merkitys.
27.3.2010
Olen saanut erittäin paljon hyvää palautetta torstai-illan A-Talk-ohjelman mummojen käännytyskeskustelusta. Yhteydenottoja on tullut ympäri maata ja ulkomaita myöten. Ihmiset kaipaavat oikeudenmukaisuutta, eivätkä ole valmiita kustantamaan laittomasti maahan jääneiden muiden maiden kansalaisten sosiaali- ja terveydenhoitoa Suomessa.
Kiitos Teille kaikille ystävällisistä ja kannustavista viesteistänne.
En näe mitään tarvetta muuttaa ulkomaalaislain pykälää 52§ pääministeri Vanhasen esittämillä perusteilla. Nykymuodossaankin pykälä antaa oikeudelle mahdollisuuden kohtuullisuusharkintaan käännytyspäätöstä arvioitaessa.
On käsittämätöntä, miten jotkut maamme johtavassa asemassa olevat poliitikot, kuten pääministeri Vanhanen, ylireagoivat ja antavat harkitsemattomia lausuntoja median paineessa. Harkinta ja johtajuus ovat kateissa. Sama toimintamalli on toistunut useissa eri asioissa aiemminkin, esimerkiksi ampuma-aselain valmistelun yhteydessä.
Orimattilan Kahvila Korvassa oli aamulla kuhinaa, kun olimme Ryynäsen Aimon ja Huhtalan Anssin kanssa tarjoamassa kahvia ja kuuntelemassa ihmisten mietteitä.
26.3.2010
Kökön Jussin läksiäistilaisuudesta Hämeenlinnasta ajoin Vesivehmaan lentokentälle Asikkalaan Vesis ry:n uusien lennonvalmistelu/kerhotilojen tupaantuliaisiin.
Olen aina viihtynyt lentokenttien tunnelmassa ja lentäjien mutkattomassa seurassa. Liikennevaliokunnan jäsenenä oli hyvä kuulla harrastajien näkemyksiä. Harrastusilmailun edunvalvonta-asioihin liittyviä kysymyksiä on aina välillä valiokunnan käsiteltävänä.
Onneksi olkoon, Vesiksen uudet tilat ovat tyylikkäät, toimivat ja viihtyisät.
25.3.2010
Tämä viikko on ollut varsin vauhdikas ja tapahtumarikas. Nautin siitä, että
tapahtuu ja saa viedä asioita eteenpäin.
Maanantaina vieraanani eduskunnassa oli Orimattilan taiteilijoita ja taidevaikuttajia. Teimme mielenkiintoisen taidepainotteisen tutustumiskierroksen eduskunnassa ja kävimme vilkkaan keskustelun taiteen mahdollisuuksista Orimattilan kaupungin markkinoinnissa. Haimme myös tapoja syventää taiteilijoiden ja kaupungin yhteistyötä.
Illalla Orimattilan kaupunginvaltuustossa teimme pääätöksen kuntaliitoksesta Artjärven kanssa. Liitos tapahtuu ensi vuoden alussa.
Olen tyytyväinen, että puolitoista vuotta kestänyt vaiherikas, mutta
määrätietoinen kuntaliitosprosessi on nyt tässä vaiheessa.
Tiistaina tapasin eduskunnan edustalla Heinolan Reumasairaalan
mielenosoitusväkeä. Oli mukava nähdä pitkästä aikaa vanha tuttu
Heinosen Minna aina yhtä reippaana. Keskustelin pitkään Reuman
tilanteesta johtaja Hannele Kalskeen kanssa.
Istunnossa puolustin lähetekeskustelussa hallituksen esityksiä Eurojustin ja Kirkkolain muutoksista. Kirkkolain muutoksessa esitetään perustettavaksi
keskitetty kirkonjäsenrekisteri, josta voi tilata esimerkiksi
perunkirjoituksen sukuselvitystä varten virkatodistukset samasta
paikasta. Nyt virkatodistukset on pitänyt tilata erikseen jokaisesta
seurakunnasta, jossa ihminen on asunut 15-vuotta täytettyään.
Asiakaspalvelu paranee ja nopeutuu.
Keskiviikkona järjestin eduskunnassa neuvottelun Hennan asemahankkeesta. Paikalla olivat Liikenneviraston, VR:n, SRV-yhtiöiden ja Orimattilan kaupungin
edustajat. Neuvottelu oli erittäin onnistunut. Olimme kaikki sitä
mieltä, että Hennaan tarvitaan henkilöliikenteen asema ja se myös
rakennetaan. Seuraavaksi asian valmistelua jatketaan kesäkuun alussa,
kun Hennan alueen kansainvälisen arkkitehtikilpailun tulokset
julkistetaan.
Istunnossa otin lähetekeskustelussa kantaa oikeusministerin esittämään pantavalvontalakiin. Pantavalvonta on tarkoitettu rangaistukseksi ehdottoman ja yhdyskuntapalvelun väliin. Tuomitun jalkaan lukitaan elektroninen panta jonka välituksellä voidaan seurata hänen liikkeitään. Käytin asiasta kriittisen puheenvuoron ja peräsin takaisin sakon muuntorangaistusta poliisin antamille sakoille.
Illalla olin Ylipormestari Jussi Pajusen kutsumana Helsingin kaupungin
tarjoamilla päivällisillä upeassa kaupungintalon juhlasalissa. Tarjoilu
oli erinomainen, mutta erityisesti mieleen jäi professori Lasse Pöystin
pitämä, maagisesti vanginnut kaksikielinen puhe.
Tänään torstaina kysyin eduskunnan kyselytunnilla Heinolan Reumasairaalan jatkomahdollisuuksista. Erityistä huolta kannan reuma- ja lapsipotilaiden hoidon jakuvuudesta.
Illalla olin Ylen A-Talk-ohjelman suorassa lähetyksessä keskustelemassa
käännytettävien ulkomaalaisten isoäitien tilanteesta. Tunnistan näiden
kahden perheen huolen ja inhimillisen hädän omaisensa käännytysuhasta,
ja näissä yksittäistapauksissa tulee ratkaisu löytyä. Toin kuitenkin
selvästi esille kantani siitä, että ydinperheen määritelmää ei voida
yleisesti laajentaa koskemaan myös edellistä sukupolvea. Ensimmäinen
suora televisioesiintymiseni keskusteluohjelmassa oli vaikean aiheensa
vuoksi haastava, mutta miellyttävä kokemus.
Huomenna kiiruhdan istunnon jälkeen Hämeenlinnaan kokoomuksen piiritoimistolle onnittelemaan toiminnanjohtaja Jussi Kökköä pian koittavista, todella ansaituista eläkepäivistä.
21.3.
Ydinvoimaa ja hevosenlantaa
Eduskunnassa käsitellään valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselontekoa.
”Kohti vähäpäästöistä Suomea” -selonteon tavoitteena ovat toimenpiteet, joilla päästömme vähenevät 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Siihen olemme ilmastosopimuksissa sitoutuneet.
Eduskunta valmistautuu päätöksentekoon uusien ydinvoimalalupien myöntämisestä. Äänestyksellä päätetään kuinka moni luvanhakija saa tehdä Suomeen useiden miljardien arvoiset investoinnit, joihin ei käytetä verovaroja.
Olen selvittänyt asiaa itselleni järkivihreästä näkökulmasta. Järkivihreydellä tarkoitan luonnon suojelemista kaikissa muodoissaan, ottaen kuitenkin huomioon yhteiskuntamme kehittymisen ja elämisen vaatimukset.
Tanskaa esitellään vihreänä tuulivoiman esimerkkimaana, jossa ydinvoima on kielletty lailla. Kuitenkin Tanskassa 80 prosenttia energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla: öljyllä, kaasulla ja kivihiilellä. Se siitä ilmastoystävällisyydestä.
Tanskassa sähkö maksaa kuluttajalle 30 c/kWh, meillä Suomessa keskimäärin 12 c/kWh.
On totta, että ydinvoiman käyttöön liittyy riskejä. Pitää kuitenkin muistaa, että ydinvoimalaitokset ovat kehittyneet valtavasti siitä kun ensimmäisiä tehtiin vuosikymmeniä sitten. Turvallisuutta lisää, että ydinjätteen loppusijoituksekseen on Suomessa vihdoin asiallinen ratkaisu.
Ydinvoima ei tuota hiilidioksidipäästöjä eikä siten lisää ilmastonmuutosta. Sillä voidaan korvata nykyiset hiilivoimalat, joilla pilataan ilmastoa ulkomailta rahdattavalla hiilellä. Myös liikenteessä odotetaan siirryttävän ilmastoa kuormittavista fossiilisista polttoaineista yhä enemmän sähköön.
Asiantuntijoiden mukaan sähköautojen läpimurto on muutaman vuoden päästä käsillä. Sähkön kulutus tulee siis kasvamaan jo sen vuoksi, että muita energiamuotoja korvataan sähköllä. Uusilla ydinvoimaloilla korvataan vanhoja laitoksia ja poistetaan maamme riippuvuus tuontisähköstä. Tällä hetkellä Suomi on yksi eniten tuontienergian varassa olevia maita.
Meitä lähinnä olevan Loviisan nykyisten voimalayksiköiden käyttöluvat päättyvät vuosina 2027 ja 2030.
Yksiköt ovat silloin 50 vuotta vanhoja. Rakennusvaiheessa reaktoreiden käyttöiäksi suunniteltiin 30 vuotta.
Ydinvoimalan rakentaminen lupavaiheineen kestää noin 15 vuotta, joten päätöksiä ei voida enää lykätä. Uuden ydinvoimalan rakentamispäätös Loviisaan parantaa työllisyyttä myös meillä Päijät-Hämeessä. Tulevassa ydinvoimaäänestyksessä kaikille kolmelle hakijalle on myönnettävä lupa. Yksi uusi voimala tarvitaan korvaamaan Loviisan poistuva kapasiteetti, toinen korvaamaan hiilivoimalat ja kolmas korvaamaan energiatuotannon omavaraisuus sähkönkulutuksen joka tapauksessa kasvaessa.
Ydinvoima ja bioenergia eivät ole toistensa vaihtoehtoja eivätkä kilpaile keskenään. Molempia on rakennettava lisää.
Uusiutuvan energian mahdollisuudet on hyödynnettävä. Bioenergiavoimalat ovat riippuvaisia läheltä voimalaa saatavasta biomassasta, sitä ei kannata ympäristösyistä eikä kuljetuskustannusten vuoksi kaukaa kuljettaa. Hakevoimaloilla voidaan tuottaa lämpöä pienissä yksiköissä taajamien käyttöön ja paikallisesti yksittäisiin kiinteistöihin. Aurinko ja tuuli ovat myös kiinteistökohtaisesti helppo hyödyntää.
Olen kuunnellut ilmastoasiantuntijoita, jotka vastustavat kiivaasti ydinvoiman ja vesivoiman lisärakentamista, mutta samaan hengenvetoon vaativat ajoneuvoliikenteen muuttamista pikaisesti sähköautovetoiseksi. Nämä ovat epäjohdonmukaisia ja vastuuttomia kannanottoja kun tiedetään, että ajoneuvoliikenteen hoitaminen sähköautoilla, sitten kun se teknisesti on mahdollista, edellyttää puolentoista ydinvoimalan lisäkapasiteettia sähköntuotantoon.
Onneksi näiden asiantuntijoiden ei tarvitse kantaa vastuuta eikä tehdä päätöksiä maamme energiatuotannon turvaamisesta. Se on kansan valtakirjalla meidän poliitikkojen tehtävä.
Pitkälle tulevaisuuteen kantavat energiapäätökset antavat myönteisen viestin. Suomeen kannattaa investoida jos tarvitsee edullista energiaa turvallisissa olosuhteissa. Vaikka annettaisiin lupa vain yhdelle ydinvoimalalle ja Kollajan sekä Vuotoksen altaille, syntyisi suoria työpaikkoja 18000 henkilötyövuoden verran ja välillisiä työpaikkoja noin 22000. Energiaratkaisuilla on siis valtavat positiiviset työllisyysvaikutukset. Tänä keväänä energiakeskustelussa on sähköä.
19.3.2010
Olen jättänyt tässä kuussa pari kirjallista kysymystä, joista toinen koskee hevosenlannanpolton sallimista ja toinen päästöperusteisen ajoneuvoveron sisällyttämistä polttoaineen hintaan. Kirjalliset kysymykset odottavat parhaillaan asianomaisen ministerin vastausta.
Auto- ja ajoneuvoveron uudistus CO2-päästöihin perustuvaksi veroksi aiheuttaa useiden satojen eurojen vuosittaiset lisäkustannukset erityisesti vanhoille pakettiautoille ja matkailuautoille.
Pelkästään matkailuautoja on maassamme yli 40 000.
Hyväksytyn lain mukaan käytännössä lähes kaikkien matkailuautojen perusvero määräytyy ajoneuvon massan mukaan. Tällöin matkailuautoilijat maksavat suhteessa ajettuihin kilometreihin enemmän kuin suurin osa muista autoilijoista. Matkailuautoja käytetään pääasiassa lyhyisiin vapaa-ajan matkoihin kotimaassa. Matkailuautoilijat eivät lomaillessaan lisää lentoliikenteen päästöjä ja käyttävät lomabudjettinsa kotimaassa.
Käytännössä kuluttaja maksaa polttoaineveroa sitä enemmän, mitä enemmän hän ajaa. Sen sijaan ympäristön kuormituksella perusteltu CO2-päästöihin perustuva vero kohtelee samalla tavalla niitä, jotka ajavat tuhansia kilometrejä vuosittain, ja niitä, jotka käyttävät autoa vain satunnaisesti. Kokonaistaloudellisesti ja ympäristön kuormitusvaikutuksen kannalta ei ole järkevää perustaa uusia vero-, laskutus- ja perintäjärjestelmiä, vaan sisällyttää ympäristöverotus polttoaineen hintaan. Tällöin ympäristöverotuksen piiriin tulisivat oikeudenmukaisesti kaikki verollista polttoainetta käyttävät polttomoottorilla toimivat liikennevälineet ja työkoneet.
Ammatti- ja raskaan liikenteen kilpailukyvyn säilyttämiseksi voitaisiin luoda ympäristöveron kompensaatiojärjestelmä.
Niinpä kysyin hallitukselta, aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin, jotta ympäristövero perittäisiin osana polttoaineen hintaa. Tällöin kuluttaja maksaisi autonkäytöstään kulkuneuvon todellisen käyttömäärän ja ympäristökuormituksen mukaan.
Kysyin hallitukselta myös, mihin toimiin se aikoo ryhtyä, jotta hevosenlantaa sisältävää kuiviketta saisi polttaa lämmön tuottamiseksi ja tietääkö hallitus, kuinka suuri määrä tuontienergiaa voitaisiin korvata käyttämällä hevosenlanta kuivikkeineen lämpöenergiaksi.
Hevosenlannanpoltto ei ole kiellettyä Suomessa, mutta lanta on luokiteltu eläinperäiseksi jätteeksi ja siten jätteenpolttodirektiivin- ja asetuksen alaiseksi. Tämä tekee pienimuotoisen polton käytännössä mahdottomaksi.
Hevosen lantaa poltetaan useissa EU-maissa, kuten Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Italiassa.
Saksassa tehtyjen laskelmien mukaan yhden hevosen päivittäinen lanta ja kuivikemäärä vastaa energiasisällöltään kolmea litraa lämmitysöljyä.
Suomessa on paikkakuntia, joissa on suuria hevoskeskittymiä, esimerkiksi Orimattilassa on yli 1100 hevosta. Tämän yhden paikkakunnan hevosten päivittäinen lanta kuivikkeineen vastaa siis energiasisällöltään noin 3300 litraa lämmitysöljyä päivässä.
Suomen ympäristöviranomaisten muista EU-maista poikkeavan tulkinnan vuoksi Orimattilan hevosten lannasta yli puolet kuljetetaan Sipooseen asti Helsingin Veden kompostoitavaksi. Kuljetus- ja rahtikustannukset ovat paikallisen hevosyrittäjän arvion mukaan jopa kymmenes hevosenpidon kokonaiskustannuksista.
Hevosia on maassamme noin 70 000 ja laskennallinen lantamäärä hevosta kohden on vuodessa 12 kuutiota. Kyse on siis merkittävä määrä lämmön raaka-ainetta, jolla voitaisiin korvata ulkomaista tuontienergiaa.
14.3.2010
Viime viikolla olin tapaamassa VR:n toimitusjohtajaa Mikael Aroa VR:n pääkonttorissa. Paikalla oli Oikoradan matkustajayhdistys Oiko ry:n edustjat ja Päijät-Hämäläisistä kansanedustajista myös Jouko Skinnari, Matti Kauppila
ja Tuija Nurmi.
Tapaamisessa keskusteltiin liityntäpysäköinnin ongelmista Lahden rautatieasemalla ja oikoradan paremmasta hyödyntämisestä.
Esittelin neuvottelussa Orimattilan Henna-hanketta. Kerroin käynnissä olevasta kansainvälisestä arkkitehtikilpailusta ja alueen kehittämissuunnitelmista.
Seuraava askel Hennan-hankeen edistämisessä on henkilöliikenteen aseman saaminen. VR:n toimitusjohtaja Aro suhtautui myönteisesti Hennan asemahankkeeseen ja sanoi sen olevan VR:n strategian mukainen luonnollinen jatko oikoradan hyödyntämiselle.
Jatkamme neuvotteluja asemahankkeesta seuraavaksi Liikenneviraston, VR:n ja Orimattilan Kaupungin yhteisellä neuvottelulla.
1.3.2010
Vierasryhmiä on käynyt luonani eduskunnassa jo useampaan kertaan ja moni vieras on kysynyt kansanedustajan todellisista vaikutusmahdollisuuksista. Kansalaisen ainoa kosketus päivänpolitiikkaan tulee useimmiten median kautta, jolloin esille pääsevät yleensä kaikkein ikävimmät tai pelkästään poliitikkojen yksityiselämään keskittyvät asiat.
Te kansalaiset lähetätte meille edustajille paljon sähköpostia, soitatte tai nykäisette hihasta torilla. Ei kannata lannistua, vaikka esitetty kysymys ei heti johda itselle mieluiseen lopputulemaan.
Paitsi että edustajat vaikuttavat asioihin valiokunnissa, joissa kuluu suurin osa työpäivästä, edustaja voi yrittää edistää asioita jututtamalla ministereitä ja virkamiehiä eduskunnan käytävillä ja erilaisissa tapahtumissa. Tuolloin yksittäinenkin ongelmakohta saattaa nytkähtää kohti tulevaa ratkaisuaan.
Eduskunnan nettisivujen kautta jokainen pääsee halutessaan katsomaan, mitä täysistunnoissa on puhuttu, mitä lakialoitteita on tehty ja mitä asioita valiokunnissa käsitellään. Kannattaa siis olla hereillä.
24.2.2010
Kiusaajan vitseille ei kannata nauraa
Ihminen on eläin, joka osaa olla peto toiselle ihmiselle. Laura Kirves ja Maria Stoor-Grenner julkaisevat piakkoin sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman raportin Kiusaavatko pienetkin lapset? Raportissa naiset kuvaavat, miten jo päiväkoti-ikäiset lapset kiusaavat toisiaan ja osaavat olla hyvinkin julmia ikätovereitaan kohtaan.
Suomen suurin päivälehti julkaisi hiljan artikkelin naisten tutkimuksesta (HS 15.2.2010). Jutussa kerrotaan, miten yhdessä naisten tarkkailemista päiväkodeista syrjään jätetty pikkulapsi oli tarjonnut rahaa toisille lapsille, jotta nämä suostuisivat leikkimään hänen kanssaan.
Pikkulasten kiusaaminen on Laura Kirveen mukaan useimmiten juuri ryhmän ulkopuolelle jättämistä, kaveruudesta kilpailuttamista tai haukkumista, mutta myös uhkailua ja kiristystä.
Kuten raportin tehneet naisetkin tuovat ilmi, päiväkotikiusaajat jatkavat helposti samalla tyylillä myös koulussa, jos kehitykseen ei päästä puuttumaan ajoissa.
Kaikkein pahimmillaan ongelmat kärjistyvät niin, että se on sitten poliisi joka tämän kehityksen tuotteet poimii säilöön. Kuitenkin on paljon tilanteita, joissa vanhemmat, lääkäri, sosiaalityöntekijä tai opettaja voisivat auttaa poliisia paremmin.
Nuorisopoliisina toimiessani olin puhumassa koulukiusaamisesta ja selvittämässä yhdessä opettajien kanssa vakavimpia tapauksia.
Neuvoni on, että kiusaamiseen pitää puuttua heti kun sitä havaitsee. Pitkittyessään kiusaamiseen liittyvä henkinen ja fyysinen väkivalta muuttuu vakavammaksi ja kiusatun selviäminen vaikeammaksi.
Koulukiusaajat käyttävät samoja pelkojohtamisen ja halveksunnan keinoja kuin työpaikkakiusaajatkin. Yleensä lähes kaikki samassa yhteisössä toimivat ovat selvillä mitä ympärillä tapahtuu.
Koulussa luokkakaverit tietävät paremmin tapahtumista kuin opettajat. Varsinkin kun suuri osa koulukiusaamisesta tapahtuu nykyään aikuisten luontaisen kontrollipiirin ulkopuolella netissä ja tekstiviestein.
Suosittelen vanhempia ja opettajia käymään nuorten sosiaalisissa medioissa kuten IRC-galleriassa ja Facebookissa, jotta ymmärtää paremmin millaisessa maailmassa nuoret elävät.
Kavereiden rooli kiusaamistapausten esille tuomisessa ja kiusatun puolustamisessa on aivan keskeinen. Meissä jokaisessa asuu myös pieni ritari, joka haluaa puolustaa väärin kohdeltua. Kun kiusaajan vitseille ja heikomman tölväisyille ei enää naureta, menettää kiusaaja toimintansa polttoaineen, toisten huomion. Kiusaajalle tekee hyvää maistaa hetken omaa lääkettään kun hänet jätetäänkin joukosta syrjään.
En ole koskaan hyväksynyt ajatusta, että kiusattu tulee siirtää toiseen luokkaan tai jopa toiseen kouluun kiusaajaa pakoon. Jos joku siirretään, niin sen tulee olla kiusaaja eikä kiusattu.
Joskus oli erityisen vaikeaa saada lapset puhumaan kiusaamisesta. Piirtäminen osoittautui hyväksi lähestymiskeinoksi vaikeassa asiassa. Kun oppilaita pyydettiin piirtämään aiheesta, saatiin jokaisen kuvallinen käsitys kiusaamistapauksesta. Piirustuksista pääsi varsin helposti käsiksi ongelman ytimeen ja oivalsi tilanteen vakavuuden. Kuvallisen ilmaisun jälkeen lasten oli selvästi helpompi osallistua keskusteluun.
Koulukiusaaminen ja nuorten mielenterveysongelmat on tiedostettu myös politiikassa, kun hallitus on sorvannut toimia ja lisää varoja nuorten olojen parantamiseksi.
Opetusministeriö on osoittanut kunnille tälle vuodelle lisärahoitusta Perusopetus paremmaksi -hankkeen puitteissa. Erityisesti ryhmäkokojen pienentämiseen osoitettiin 30 miljoonaa euroa. Se on merkittävä panostus, joka tuntuu suoraan monen koululaisen ja opettajan päivittäisessä työssä. Parempi työrauha luokassa takaa hyvät oppimismahdollisuudet ja turvallisemman ilmapiirin.
Kiusaamisen riskiä voidaan mielestäni ennaltaehkäistä kodeissa, päivähoidossa ja kouluissa ylläpidettävällä tapakasvatuksella. Hyviin käytöstapoihin pitää kannustaa ja niistä kiittää.
Ennen oli luonnollista, että koulussa tai työpaikalla tervehdittiin kumppaneita ja henkilökuntaa aina aamulla ensimmäistä kertaa tavatessa. Me aikuisetkin voimme muistuttaa aiheesta itseämme. Katse silmiin, pieni hymy ja ystävällinen tervehdys antavat päivälle myönteisen alun, josta on mukava jatkaa yhteistä aherrusta.
9.2.2010
Valtiopäivien avajaiskeskustelussa oli oppositiolla lamalääkkeet vähissä.
Heinäluoman johtama ja Urpilaisen maustama resepti oli veronkorotukset.
On surullista, että pääoppositiopuolueessa ei ymmärretä mitä kannustavuus voi saada aikaan työllisyyden hoitamiseksi ja ihmisten ostovoiman ylläpitämiseksi.
Omassa puheenvuorossani toin esille, että meillä ei ole pulaa tekemättömästä työstä ja työn tekoon halukkaista ihmisistä, vaan meillä on pulaa työnantajista.
Yrittäjyyteen kannustaminen ja yrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistaminen esim. verotuksen keinoin on parasta lamalääkettä nykyisten työpaikkojen säilyttämiseksi ja uusien luomiseksi.
8.2.2010
Ministeri kateudesta vihreänä
Uutta kasvua ja työtä ei synny ilman uusia yrittäjiä ja yrityksiä, jotka ovat valmiita kasvattamaan olemassa olevaa toimintaansa. Eri tahot ennustavat ja todistelevat kuin yhdestä suusta, että työttömyys tulee kevään ja kesän aikana lisääntymään dramaattisesti. Toistetaan hokemaa, että ihmisille ei ole riittävästi työpaikkoja. Todellisuudessa meillä ei ole pulaa tekemättömästä työstä tai työpaikoista vaan meillä on pulaa työnantajista.
Oppositio on eduskunnassa vaatinut hallitusta luomaan maahan työpaikkoja. Hallituksen tehtävä ei ole keksiä uusia työpaikkoja. Hallituksen ja eduskunnan tehtävä on luoda ihmisille ja yrityksille riittävän kannustavat ja houkuttelevat mahdollisuudet ryhtyä työnantajaksi. On annettava myös lupa menestyä.
Valitettavasti meillä vallitsee edelleen epäilevä suhtautuminen yrittäjiin. Tuon suhtautumisen polttoaineena on kateus. Yrittäjiä moititaan oman edun ja maksimaalisen voiton tavoittelusta. Kellä onni on se onnen kätkeköön -ajattelu on kateuden lieveilmiöiden pelossa saanut menestyneetkin yrittäjät piilottelemaan onnistumisiaan ja omaisuuttaan.
Menestyminen ei saa näkyä ulospäin, jotta ei tulisi hankaluuksia.
Muutama vuosi sitten eräs liiketoiminnassaan menestynyt hammaslääkäri kirjoitti Helsingin Sanomissa omakohtaisia kokemuksiaan tästä asiasta. Hän oli ottanut taloudellista riskiä yritystoimintansa vuoksi ja onnistuttuaan oli toteuttanut pitkäaikaisen unelmansa hankkia hyvä auto. Mies osti uuden Jaguarin, auton jota oli ihaillut pikkupojasta asti. Hän koki, että vuosikymmenten työn, taloudellisten uhrausten ja henkilökohtaisen riskinoton jälkeen hänellä oli oikeus toteuttaa lapsuusaikainen unelma.
Pian arvostettu hammaslääkäri sai kuulla vihjailuja ja kateellisia kommentteja liian hienosta autostaan. Alkoi kuulua myös juttuja, että pitänee vaihtaa hammaslääkäriä kun ”jaguarmiehellä” tuntuu menevän liian hyvin. Kukaan ei ilahtunut verottajan kirstuun yhteiseksi hyväksi kilahtaneista tulo-, yhteisö-, auto-, arvonlisä- tai polttoaineveroista. Sosiaalisen paineen alla mies katsoi parhaaksi luopua vähin äänin unelmastaan.
Kateuden sijaan meidän kaikkien tulisi kannustaa yhteisömme yrittäjiä menestymään. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat paikallisesti erittäin tärkeitä työllistäjiä. Ne eivät siirrä työpaikkojaan Kiinaan tai Intiaan suurten kansainvälisten yritysten tapaan. Pk-yritykset työllistävät lähellä ja lisäävät menestyessään paikallisyhteisön kehitystä ja verotulokertymää.
Kansanedustajakollegani Eero Lehti on kirjoittanut, että yrityksen kasvusta ja menestyksestä hyötyvät ensiksi työntekijät työpaikkojen ja ansiotulon muodossa. Toiseksi hyötyvät kunta ja valtio verotuksen muodossa ja vasta kolmantena hyödyn korjaa yrittäjä, kun katsotaan mitä viivan alle jää. Hyötymisjärjestys on päässyt pahasti unohtumaan.
Työministeri Anni Sinnemäki sylkäisi suustaan varsinaisen vihreän sammakon parisen viikkoa sitten vihreiden puoluehallituksessa. Sinnemäki väitti, että yrittäjyyden vetovoima on verotuksellisesta näkökulmasta kasvanut liian suureksi palkkatyöhön verrattuna. Sen vuoksi hänen puolueensa tulee esittämään kiristystä osinkojen verotukseen.
Käsittämätöntä puhetta maamme työministeriltä, jonka tulisi tässä suhdannetilanteessa kaikin keinoin edistää nykyisten työpaikkojen säilymistä ja kannustaa yrittäjiä ryhtymään työnantajiksi. Sen sijaan hän ruiskuttaa substraalia syvälle juurtuneeseen kateuden siemeneen yrittäjiä ja yrittäjyyttä kohtaan.
Ministerin kannanotosta saattoi jäädä käsitys, että yrittäjä voi nostaa yrityksestään osinkoja täysin verotta. Osingonjaon edellytyksenä on, että yritystoiminta tuottaa voittoa. Syntyneestä voitosta yritys maksaa aina ensin 26 prosenttia yhteisöveroa.
Jotta yhteiskunnassa olisi kasvua ja työllisyyttä, on verotuksen oltava aina kannustavaa.
Yritystoiminnassa verotuksen tulisi kannustaa pääomien sijoittamiseen yrityksen kasvuun ja työllistämiseen.
Jos asiaa lähestytään oikein voi yrittäjyydestä löytyä yksi avain laman ja työttömyyden ongelmiin.
Yrittäjyyskasvatuksella ohjataan nuoria yrittäjyyteen ja yrittämisen aloituskynnystä pyritään madaltamaan.
Lahden alueen elinkeinoyhtiö Lakes ja Uusyrityskeskus tekevät hyvää työtä elinkeinoelämän ja yrittäjyyden tukemiseksi. Maakunnallisena tavoitteenamme on tehdä Päijät-Hämeestä Suomen yritysystävällisin alue.
Eiköhän aloiteta siitä, että tapetaan kateus maakunnastamme sukupuuttoon.
4.2.2010
Eduskunnassa on työn ohella tarjolla monenlaista harrastustoimintaa. Minut valittiin eduskunnan moottoripyöräkerho MP-Arkadian puheenjohtajaksi, koordinoimaan eduskunnan moottoripyöräilijöiden toimintaa. Mp-Arkadia järjestää tapahtumia ja retkiä sekä pitää yhteyttä moottoripyöräalan toimijoihin. Tarkoituksemme on omalta osaltamme tehdä työtä moottoripyöräilyn turvallisuuden ja harrastuksen edistämiseksi.
Ensi viikonloppuna järjestetään Lahden messukeskuksessa suuri Mp-näyttely.
Tavataan Lahden näyttelyssä uutta ajokautta odotellessa.
3.2.2010
Tänään pidettiin vuoden 2010 valtiopäivien avajaiset. Oli hienoa kokea juhlallinen tapahtuma ensimmäistä kertaa kansanedustajana. Päivä alkoi Helsingin tuomiokirkossa ekumeenisella jumalanpalveluksella. Me kansanedustajat nousimme Tuomiokirkon portaat parijonossa puhemies Niinistön johdolla ja asetuimme kirkkoon odottamaan presidenttien Koiviston ja Halosen saapumista puolisoineen.
Piispa Eero Huovinen on kirkon mies, jota olen aina erityisesti arvostanut.
Arvostukseni lisääntyi jälleen kun piispa Huovinen saarnasi yhteiskuntamme ja meidän aikuisten suhtautumisesta lapsiin.
Tuomiokirkosta siirryimme eduskuntaan. Istuntosalissa kuulimme presidentti Halosen ja puhemies Niinistön kansallista yhteisöllisyyttä korostavat viisaat puheet.
Valtiosalissa pidetyssä kahvitilaisuudessa kävin keskusteluja poliisiasioista ministeri Anne Holmlundin, poliisiylijohtaja Mikko Paateron, Helsingin komentajan Jukka Riikosen ja kolleegoideni kanssa.
Ilta huipentui Helsingin kaupunginteatterin esitykseen Viimeinen Valssi, joka otti osuvasti kantaa ikääntymisen ja vanhustenhuollon kipeisiin haasteisiin.
Valtiopäivien avajaispäivä alkoi siis aamulla kirkosta lasten asialla ja päättyi illalla teatteriin vanhusten asioilla. Niitä ja kaikkea muuta mahdollista ihmiselämän saralta eduskunnan kevät tuo lainsäätäjän eteen.
26.1.2010
Tehokkain liikenneturvallisuustyö tapahtuu korvien välissä
Ihmisen kuolema väkivaltarikoksen tai liikenneonnettomuuden uhrina on aina turha ja surullinen tapahtuma. Poliisin uralla on tullut nähtyä, että auto-onnettomuudessa kuolleen ruumis voi olla paljon pahemman näköinen kuin henkirikoksen uhrin. Nuo hetket ovat muistuttaneet siitä, miten hauras ihmisen keho, ja elämä, on.
Liikenneturvallisuuden parantaminen on kaikkien yhteinen asia. Viranomaisten, järjestöjen ja päättäjien, mutta erityisesti yksittäisten tienkäyttäjien.
Eteläisen Päijät-Hämeen kuntiin (Artjärvi, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila) on laadittu yhteinen liikenneturvallisuussuunnitelma, jonka tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksia. Alueella tapahtuu vuosittain keskimäärin 190 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joiden laskennalliset kustannukset ovat noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Onnettomuudet aiheuttavat suuria henkisiä kärsimyksiä, mutta myös valtavia taloudellisia kustannuksia. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy säästää yhteiskunnan varoja ja on tiukassa taloustilanteessa inhimillisin menojen leikkauskohde.
Ihmisten elämänlaatu ja turvallisuuden tunne paranevat, kun alueen onnettomuudet vähenevät. Turvallisella alueella asuvat ihmiset tekevät mielellään lähimatkoja jalan ja pyörällä. Toisten huomioonottaminen liikenteessä on kaikkien velvollisuus. Jokaisella on myös oikeus olla turvassa yhteisillä teillä liikkuessaan.
Valtakunnallinen liikenneturvallisuusvisio on, että kenenkään joka noudattaa liikennesääntöjä ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Se on luonnollinen ja välttämätön tavoite, johon kaikkien on helppo yhtyä. Mutta mitä itse teen tienkäyttäjänä tuon tavoitteen eteen?
Käytänkö kiirettä verukkeena ajaa ylinopeutta, roikkua liian lähellä edellä ajavaa tai ottaa muita riskejä, vain ehtiäkseni muutamaa minuuttia aikaisemmin määränpäähän? Kuinka monta kertaa olen perustellut myöhästymistä vierittämällä syyn ruuhkan tai hitaampien tienkäyttäjien syyksi?
Matkaan olisi kuitenkin voinut lähteä ajoissa ja rauhallisella, kiireettömällä mielellä.
Nuoret 18-23-vuotiaat ovat yliedustettuina onnettomuuksissa. Miten voisimme vähentää nuorten vakavia liikenneonnettomuuksia? Onko vanhempien antama malli oikea, jotta nuorten asennetta ja piittaamattomuutta voitaisiin muokata myönteisempään suuntaan? Tein yhdessä viiden muun poliisikansanedustajan kanssa eduskunnalle keskustelualoitteen, jotta lainsäädännön pohjaksi käytäisiin perusteellinen keskustelu nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Päijät-Hämeessä autoilijat huomioivat huonosti jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Siitä kertovat kevyenliikenteen korkeat kuolleisuustilastot. Maakunnan alueella liikenteessä kuolleista 30 prosenttia ja Lahden kaupungin alueella 54 prosenttia oli kevyen liikenteen uhreja. Suuri osa näistä uhreista olisi vältetty autoilijoiden alhaisemmilla ajonopeuksilla taajamassa.
Autoilijan törmätessä jalankulkijaan 55 km/h nopeudella seuraa jalankulkijan kuolema 50 prosentin todennäköisyydellä. Jos auton nopeus on 35km/h, kuolee jalankulkija törmäyksessä vain 10 kymmenen prosentin todennäköisyydellä. Alhainen tilannenopeus antaa molemmille aikaa ennakoida ja reagoida yllättäviin tapahtumiin.
Liikenneympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa haetaan keinoja turvallisuuden parantamiseksi, mutta nopein ja tehokkain tapa välttää tarpeettomat henkilövahingot liikenteessä on meidän jokaisen korvien välissä asuvassa asenteessa.
Kohtelias, ihmiselämää kunnioittava ja toiset ihmiset huomioonottava asenne on meille kaikille mahdollinen. Miksi emme toimisi niin?
19.1.2010
Tänään on Hennan nimipäivä. Olen ihastunut Hennaan. Ihastukseni kohde on Orimattilassa moottoritien ja oikoradan varrella sijatseva Hennan alue, johon suunnitellaan kokonaista uutta kaupunkia. Orimattilan kaupungin tavoitteena on saada Hennaan henkilöliikenteen rautatieasema. Kun oikorata valmistui valtiovallan taholta korostettiin, että taloudelliset panostukset oikorataan tulee hyödyntää mahdollisimman pian ja monipuolisesti.
Onkin perusteltua saada Helsingin ja Lahden välillä liikennöivä Z-juna pysähtymään Hennassa, jotta lähistöllä Kärkölässä, Mäntsälässä ja Orimattilassa asuvien pendelöinti pääkaupunkiseudulle helpottuu ja työmatka taittuu ilmastoystävällisellä junalla.
Tänä iltana klo 17.00 Huhdanojantiellä tulevalla asemalla sytytetään jätkänkynttilät ja rakovalkeat Hennanpäivän kunniaksi.
Tervetuloa tutustamaan alueeseen, paikalla tilaisuudessa on myös opetusministeri Henna Virkkunen.
Aamulla lähden innokkaana Nastolan lukioon, johon minut on kutsuttu kertomaan kansanedustajan työstä ja keskustelemaan opiskelijoiden kanssa. Olen toiminut aiemmin viisi vuotta opettajana ja poliisina vierailin usein kouluilla, joten tämä on todella mieluisa keikka.
Ennen Hennan-päiville lähtöä, iltapäivällä aloitetaan kuntaliitossopimuksen laadinta Artjärven ja Orimattilan välillä.
Edessä jälleen mielenkiintoinen tammikuinen kansanedustajan "lomapäivä".
7.1.2010
Läski on kansakunnan pahin vihollinen
Joulun perinteisiin kuuluvat hyvä ja runsas ruoka sekä rauhallinen oleskelu ja lepäily.
Monen muun ohella olin itsekin kiireisen syksyn jälkeen niiden tarpeessa.
Perinteisesti vuodenvaihteeseen liittyvät myös odotukset tulevasta ja uudenvuodenlupaukset.
Lupaus liikunnan lisäämisestä ja muutoinkin terveellisemmästä elämäntavasta tuntuu meille monelle liiankin tutulta.
Terveysliikunnan lisääminen kuulostaa hienolta, mutta mitä se tarkoittaa? Jokainen voi omalla kohdallaan miettiä, miten voi lisätä fyysistä aktiivisuuttaan vaikka ensi viikolla. Onko mahdollista jättää auto kotiin ja tehdä muutama lyhyempi matka jalan tai pyörällä?
Sisältyykö viikkooni kaksi tai useampi yli puolen tunnin mittainen liikuntasuoritus, jonka aikana hengästyn? Jos se on rutiinia niin hyvä, mutta jos ei, niin anna itsellesi siihen mahdollisuus.
Päivittäisiä toimia ja aikatauluja voi järjestellä niin, että liikkumiselle jää kiireestä huolimatta tilaa. Hyvä esimerkki on puolustusministeri Jyri Häkämies, jonka tapasin illansuussa eduskunnan vessasta pukemassa verkkareita ylleen. Hän kertoi, että on menossa puhetilaisuuteen Espooseen ja hyödyntää siirtymisen lenkkeillen, kun muutoin ministerin kalenteri ei jousta liikunnalle. Ministerin lenkkeilyä helpotti autonkuljettaja, joka kuskasi puhepaikalle tilaisuuteen verkkareita sopivamman vaatetuksen ja mahdollisti paluukuljetuksen.
Mikäli minuuttiaikataulun orjuuttama ministeri löytää aikaa liikunnalle, löydämme me muutkin. Kysymys on motivaatiosta. Omaa terveyttä ja toimintakykyä tärkeämpää työtä ei ole olemassakaan.
Itse liityin eduskunnan rappuremmiin, jonka jäsenet käyttävät eduskunnassa portaita hissien sijaan. Hissejä on talossa paljon, mutta portaita vielä enemmän. Olen todennut, että portaiden käyttö on jopa hissiä nopeampaa ja kavutessani muistutan itseäni liikunnan tärkeydestä kaiken kaikkiaan.
Suomalaiset läskiintyvät pelottavaa vauhtia. Kansanterveyslaitoksen tilastojen mukaan vuonna 2005 naisista oli ylipainoisia 40 prosenttia ja miehistä jopa 60 prosenttia.
Laihduttaminen on monelle tuttua ja lopulta turhauttavaa kun puntarin digitaali ei suostu näyttämään alempia lukemia. Jo muutaman kilon painon pudotuksesta on terveydellistä hyötyä, silloin kun rasvaa lähtee keskivyötäröltä sisäelimien ympäriltä.
Ylipainon ja vähäisen liikunnan seurauksena vaanivat elintasosairaudet, kuten 2-tyypin diabetes, sepelvaltimotauti ja kohonnut verenpaine. Aikuistyypin diabeteksen arvioidaan aiheuttavan noin 20 prosenttia kaikista terveydenhuollon menoista.
Laihduttamisen sijaan hyvä uudenvuodenlupaus on sekin, että lisää kiloja ei tänä vuonna enää tule. Täytyy muistaa, että jokainen 100-kiloinenkin on painanut joskus 50 kiloa.
Ruoan arvonlisäverokeskustelussa toin esille alennuksen kohdistamisen terveellisiin elintarvikkeisiin, mutta näin ei kuitenkaan tehty. Tarjoaisin tässäkin asiassa mieluummin porkkanaa kuin keppiä alentamalla terveysvaikutteisen ruoan kuten kokojyvätuotteiden, hedelmien ja vihannesten sekä kasvisrasvatuotteiden hintoja. Nyt on kuitenkin tarpeen selvittää mahdollisuudet rasva- ja sokeriveron kohdistamiseen elintarvikkeille, jotta ruokailutottumuksia voitaisiin ohjata terveellisempään suuntaan.
Erittäin huolestuttavaa kansanterveyden ja kansantalouden kannalta on lasten ja nuorten lihominen ja huono kunto. Tutkimukset toisensa jälkeen kertovat kouluikäisten nuorten keskipainon nousseen vertailujaksoissa neljästä kuuteen kiloa. Varusmiesten painokäyrät nousevat ja samassa suhteessa suorituskykyä mittaavat tulokset laskevat.
Se kertoo epäterveellisistä ruokailutottumuksista ja liian vähäisestä liikunnan määrästä.
Aikuisten vastuulla on katsoa, mitä lapset syövät ja miten liikkuvat. Aamiaispöytään kaurapuuroa ja ruisleipää hunajaraksujen sijaan. Lasten kuljettaminen autolla lyhyillä koulu- ja harrastusmatkoilla on pidemmän päälle karhunpalvelus. Jos lasten ja nuorten painon nousua ja kunnon heikkenemistä ei pysäytetä, he sairastuvat elintasosairauksiin vanhempia ikäluokkia aikaisemmin. Silloin on turha puhua heidän kohdallaan eläkeiän korottamisesta ja odottaa heistä vanhempiensa eläkkeiden maksajia.
Liikunta ja reippailu antavat punaiset posket ja hyvää mieltä.
Tarvajärven sanoin ylös, ulos ja lenkille!
31.12.2009
Ilotulituksesta surutulitukseen
Eduskunta teki muutoksia ilotulitteiden käyttöä koskevaan lakiin. Muutoksessa määrättiin suojalasien käyttö pakolliseksi ilotulitteiden käyttäjälle, sillä suurin osa silmävammoista olisi ollut vältettävissä suojalasien käytöllä. Myös ilotulitteiden käyttöaika uudenvuodenyönä lyhenee. Uusi käyttöaika on kello 18–02. Muutokset astuivat voimaan 16.12.2009.
Ilotulitteiden aiheuttamat vahingot ja haitat johtuvat pääosin ilotulitteiden käyttöohjeiden vastaisesta ja välinpitämättömästä käytöstä sekä siitä, että luovutusikärajoja ja käyttöaikarajoituksia ei noudateta.
Suomessa on vaadittu myös ilotulitteiden täydellistä kieltämistä yksityishenkilöiltä. Esimerkiksi Norjassa raketit ovat kiellettyjä ja kansa saa sytytellä vain pienempiä paukkuja. Suomessa totaalikieltoon ei ole lainsäädännössä kuitenkaan menty.
Olen seurannut muutaman kerran ilotulituksen SM-kisoja paikan päällä ja muita ammattilaisten järjestämiä näytöksiä, joissa ilotulitteiden ja musiikin rytmittämä kokonaisuus on upeaa katseltavaa. Niiden rinnalla amatöörien tussahdukset tuntuvat hieman naurettavilta.
Urheiluseurat järjestävät lähinnä junioritoimintansa tukemiseksi rakettimyyntejä vuodenvaihteen tienoilla. Sen sijaan, että tiskiltä kannetaan koteihin kassikaupalla kissanpieruja ja pieniä raketteja, olisi hyvä jos myyntitiskiltä voisi lunastaa osuuden seuran tilaamaan pyrotekniikan ammattilaisen ilotulitukseen.
Turvatekniikan keskus on seurannut vuosia ilotulitteiden käytöstä aiheutuneita henkilövahinkoja. Niiden määrä on viime vuosina kääntynyt selvään nousuun.
Vuosittain ihmiset saavat ilotulitteista kymmeniä silmä-, kasvo- ja käsivammoja. Esimerkiksi vuonna 2008 kirjattiin lähes 50 sairaanhoitoa vaatinutta silmävammaa. Monesti syynä on ilotulitteiden tahallinen väärinkäyttö, mutta Kiinassa valmistetuissa räjähteissä on luvattoman usein viallisia ja vaarallisia tuotteita.
Poliisille aiheutuu runsaasti hälytyksiä ja työtä ilotulitteiden aiheuttamista häiriöistä ja vahingoista.
Myös ilotulitteiden aiheuttamien tulipalojen määrä on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Uudenvuoden rakettien paukuttelu on aiheuttanut pelastuslaitoksille yli 200 hälytystä parin viime vuoden aikana. Suurin osa niistä on ollut ilkivaltaisesti sytytettyjä roskalaatikkopaloja, mutta joukossa on myös muutamia vakavia tulipaloja.
Poliisina olen ollut paikalla useilla ilotulitteiden aiheuttamilla rakennuspalopaikoilla. On lohdutonta kun perheen omakotitalo palaa keskellä paukkuvaa pakkasta humalaisten nuorten ilotulituksen seurauksena.
Ilotulitus on muuttunut surutulitukseksi, jota ei itku ja valitus sammuta.
Suurin vastuu vahingoista ja häiriöistä on vanhemmilla, jotka antavat lapsilleen ilotulitteita vastoin luovutusikärajoja. Pojat ovat valistaneet vanhempiaan asiassa luonnollisesti väljällä tulkinnalla ja saaneet käyttöönsä ilotulitteita, jotka eivät ole heidän käyttöönsä kuuluneet.
Nyt voimaan tulleen lain mukaan alle 18-vuotiaalle tai päihtyneelle ei saa luovuttaa mitään räjähteitä tai ilotulitteita. Tämän pitäisi olla vanhemmille helppo ymmärtää. Räjähteet ja ilotulitteet eivät kuulu lasten käsiin.
Hyvää ja Turvallista Uutta Vuotta 2010.
16.12.2009
Sain juuri tekstiviestin Artjärven kunnanvaltuuston kokouksesta, jossa Artjärven valtuusto on päättänyt äänestyksen jälkeen äänin 9-7 hakeutua kuntaliitokseen Orimattilan kanssa.
Uutinen on hyvä sekä Artjärveläisten että Orimattilan kannalta.
Jatkamme nyt varsinaisiin kuntaliitosneuvotteluihin esiselvitysvaiheen pohjalta. Molempien kuntien valtuustot saavat kuntaliitoksen päätettäväkseen ennen maaliskuun loppua, jolloin on jätettävä hakemus valtioneuvostolle liitoksen "porkkanarahoista". Valtio tulee tukemaan liitosta 2.8 miljoonalla eurolla. Uskon, että neuvottelut ja päätöksenteko sujuvat mallikkaasti niin, että Orimattilan ja Artjärven kuntaliitos toteutuu vuoden 2011 alusta.
7.12.2009
Turvapaikkaturismista pitää voida keskustella ääneen
Tiedän miehen, joka paistaa yhdet Suomen parhaista pitsoista. Turkista 20 vuotta sitten Suomeen muuttanut Mehmet koetti aikoinaan saada ravintolaansa suomalaisia työntekijöitä työvoimatoimiston kautta, mutta ulkomaalaisen pitämään ruokapaikkaan oli mahdotonta saada työvoimaa. Tarpeeksi pitkään seitsemän päivää viikossa painettuaan Mehmetin oli pakko kilauttaa hätiin veljensä Turkista.
Esimerkki kertoo omaa tarinaansa suomalaisten ennakkoluuloista. Ravintola-alan työvoimapula alkoi kasvaa jo ennen taantumaa, ja nyt uupuu hoitoalan työntekijöitä, siivoojia ja hitsaajia. Yhä useammin on niin, että maahanmuuttaja ajaa bussia, siivoaa tai hoitaa vanhuksia.
Kokoomuksen tuoreessa maahanmuuttajaraportissa arvioidaan, että Suomessa on 10 000 maahanmuuttajan käyttämätön työvoimapotentiaali. Hukattuja mahdollisuuksia on esimerkiksi siinä, jos kotimaassaan hammaslääkärin koulutuksen ja kokemuksen saanut ei pääse meillä alansa töihin. Suomalaisen hammaslääkärin koulutus kestää vuoden 2007 tilastojen mukaan keskimäärin viisi vuotta ja maksaa 100 000 euroa. Jo kotimaassaan kouluttautuneen maahanmuuttajalääkärin pätevöittämiskoulutus Suomeen kestää noin 10 kuukautta ja maksaa 18 000 euroa.
Maahanmuuttajan työllistymistä helpottaisi sekin, että kielitaitovaatimuksia löyhennettäisiin. Tarvitseeko kaikissa töissä osata suomea, saati ruotsia? Hyvä englanti voisi riittää esimerkiksi juuri hammaslääkärin vastaanotolla, missä työparina on suomalainen hammashoitaja.
Samaisessa kokoomuksen raportissa otetaan esille myös maahanmuuttoon liittyvät ongelmat. Turvapaikkahakemuksista 60 prosenttia on perusteettomia, ja pelkästään tänä vuonna maahan pyrkijöitä on jo arviolta 6 000 henkeä.
Suomen viranomaisilla pitää olla oikeus kysyä, ketä me tarvitsemme tänne.
Onko tulijoilla oikeus saada heti rajan yli astuttuaan täydet kansalaisoikeudet ja sosiaaliturva? Mielestäni ne pitää ansaita esimerkiksi tekemällä työtä yhteiskunnan hyväksi.
Toimeentulotukisysteemiä on syytä uudistaa, jos ja kun se nykyisellään mahdollistaa oleilun ja rahallisen tuen saamisen vielä kuukausi kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeenkin. Tätä porsaanreikää on käytetty ja käytetään hyväksi. Osalle turvapaikanhakijoista yhden kuukauden toimeentulotukisumma Suomesta vastaa vuoden palkkatuloja kotimaassa.
Ei ole pidemmän päälle kenenkään etu, jos etuuksia saa liian helposti. Jos maahan pyrkivä on tottunut kotimaassaan tekemään pitkää päivää saadakseen perheelle ruokaa, ei kotoutumista Suomeen ainakaan helpota kaiken tarjoileminen valmiina. Tekemisen puute ja loputon seinien tuijottelu ovat omiaan ruokkimaan rauhattomuutta tai alakuloa kenessä tahansa kansalaisuuteen katsomatta.
Suomen lain mukaan rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen voidaan karkottaa maasta. Rikokseen syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden kohdalla turvapaikkaprosessi tulisi keskeyttää ja laittaa karkotus täytäntöön välittömästi. Löperö suhtautumisemme niihin, jotka käyttävät suomalaista avointa hyväntahtoisuutta hyväkseen on omiaan lisäämään väärinkäytöksiä ja heikentää yhteiskuntamme arvostusta.
Australian ja Kanadan mallin mukainen työperäinen maahanmuuttopolitiikka on kannatettavaa.
Maat ilmoittavat minkä alan työntekijöistä heillä on pulaa ja sallivat näistä tehtävistä kiinnostuneiden maahanmuuton. Maat antavat siten maahanmuuttajille kunniallisen tavan sulautua yhteiskuntaan tekemällä työtä ja rakentamalla omaa ja perheensä tulevaisuutta uudessa kotimaassa.
Työnteon kautta maahanmuuttaja saa kontaktin valtaväestöön, oppii kieltä ja toisaalta tulee helpommin hyväksytyksi kanta-asukkaiden silmissä.
Samalla kun valtion tulisi kantaa vastuu todella hädässä olevista maahantulijoista, on huolehdittava myös siitä, ettei maahanmuuttajille myönnetä erioikeuksia tai poljeta omaa kulttuuri- ja tasa-arvoperintöä erilaisuutta kohdatessa.
23.11.2009
Yhteiskuntavastuuta ja rapsutusruutuja
Eduskunta päätti vihdoin viime viikolla kaupan aukioloaikojen vapauttamisesta. Nyt ihmiset voivat itse valita milloin ostosten teko kullekin parhaiten sopii. Tämä mahdollisuus helpottaa perheiden ajankäyttöä. Moitteitakin on kuulunut siitä, että ihmisiä ohjataan ostoksille pyhäpäivinä. Ostoksille ei ole kuitenkaan pakko mennä sunnuntaina, ihan vapaaehtoisesti voi mennä tai olla menemättä.
Joulukuu on koko vähittäiskaupan ykkössesonki. Keskimääräinen kuukausimyynti kohoaa tuolloin noin 25 prosenttia vähittäiskaupassa, tavarataloissa jopa 62 prosenttia muihin kuukausiin verrattuna.
Joululahjapaketteihin kääritään useimmiten viihde-elektroniikkaa, puhelimia ja tietotekniikkaa, mutta eniten myyntipiikki näkyy kirjakaupoissa ja kultasepänliikkeissä.
Kaupan liitto arvioi, että joulukaupan kasvu jäänee pienemmäksi kuin 2000-luvulla keskimäärin, mutta kasvaa siitä huolimatta tänä vuonna kaksi prosenttia.
Paljon riippuu tulevien viikkojen taloussuhdanteista ja käänteiden uutisoinnista. Yksikin iso uutinen talousongelmista voi hiivuttaa varsinkin pienten yritysten myynnin välittömästi.
Moni on taantuman aikana lykännyt isoimpia ostoksia loppuvuoteen. Suomalaisen työn liitto tutkitutti TNS Gallupilla, miten suomalaiset suhtautuvat lähestyvään jouluun. Tulokset kertovat, että rahojen riittävyys huolestuttaa kansaa tänä vuonna viime vuotta enemmän, mutta silti kuluttajien luottamus omaan talouteensa on pitkällä aikavälillä positiivinen.
Yrittäjiltä ja yrityksiltä on viime aikoina perätty yhteiskuntavastuuta ja korkeaa moraalia työntekijöiden lomautusten ja irtisanomisten välttämiseksi. Vuoden suurimman vähittäiskaupan sesongin aikaan me kuluttajat voimme osoittaa yhteiskuntavastuullisuutta pitämällä eurot kotimaassa.
TNS Gallupiin vastanneiden lahjatoivelistan kärjessä keikkuivat rakkaus, hemmottelu ja hellyyden kaipuu. Törsääminen ei ole välttämätöntä hyvän mielen tuottamiseksi. Itselleni mieleenpainuvin joululahja on noin kymmenen vuotta sitten saamani rapsutusruudukko. Poikani oli piirtänyt paperille epämääräisen ruudukon, josta yhden kerrallaan ruksaamalla sain lahjaksi selänrapsutuspalvelua. Mahtava lahja.
Pari vuotta sitten päätin, että teen kaikki jouluostokseni kotipaikkakunnalla. Yllätyin mitä kaikkea olikaan tarjolla ja ostokset onnistuivat helposti. Joulun alusviikkoina on hyvä syy tehdä löytöretkiä oman maakunnan puoteihin tai hankkia läheisille lahjakortteja palvelujen tuottajilta.
Kuinka moni loppujen lopuksi muistaa, mitä on saanut lahjaksi menneinä jouluina? Veikkaan, että parhaiten on jäänyt mieleen se, missä ja kenen kanssa joulua vietti. Joulun tunnelma syntyy yhdessäolosta ja välittämisestä.
Tai rapsutusruutujen piirtelemisestä.
9.11.2009
Vuorotteluvapaajärjestelmä vakinaistetaan ensi vuoden alusta lukien, mikä edistää työssä jaksamista ja parantaa toivon mukaan myös nuorten työttömien työllistymismahdollisuuksia.
Työnantajanhan on palkattava vuorotteluvapaalla olevan paikalle sijainen, joka on työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Suotavaa olisi, että valinnoissa muistettaisiin antaa nuorillekin tilaisuus kartuttaa työkokemusta.
Vuorotteluvapaan käyttömahdollisuus on ollut olemassa vuodesta 1996 ja tilaisuuteen on tarttunut jo noin 160 000 ihmistä vuosien varrella.
Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan vuorotteluvapaajärjestelmä on osittain epäonnistunut, sillä vuorotteluvapaa ei ole lisännyt vapaalla olleiden työllisyyttä tai työssä jaksamista.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle esitellyn tilastollisen tutkimuksen mukaan vuorotteluvapaalla olleiden työura jää vapaan jälkeen lyhyemmäksi kuin niillä palkansaajilla, jotka eivät ole pitäneet vuorotteluvapaata.
Miksi näin on, on tarkastelun arvoinen asia. Voi olla, että työuran pidentäminen loppupäästä ei ole loppujen lopuksi paras vaihtoehto.
Jos joku juuri nyt tahollaan miettii vuorotteluvapaalle jäämistä, voi sijaista katsella valmiiksi itsekin. Tiedän ihmisiä, jotka ovat näin tehneet.
Samalla voi suosia nuoria sijaisehdokkaita ja vaikuttaa nuorten työllistymiseen konkreettisesti.
23.10.2009
Poliisi saa marraskuun alussa valtuudet tarkastaa alaikäisen tavarat ja vaatteet sekä ottaa pois nuorelta mahdollisesti löytyvät alkoholijuomat.
Olen tyytyväinen uudistukseen, joka selkiyttää poliisin toimintaa ja on selvä päihdepoliittinen viesti alaikäisten alkoholinkäytöstä. Valtion ja oma kantani on se, ettei lasten ja nuorten alkoholinjuontia pidä millään tavalla rohkaista tai helpottaa.
Vielä kymmenen vuotta sitten poliisipartion tulo paikalle sai nuoret säntäämään karkuun pulloineen. Nykyään julkista juomista ei hävetä tai yritetä piilotella.
Se, miten paljon lainsäädännön viilaus vaikuttaa käytännössä, jää nähtäväksi.
Kotien pitää olla jatkossakin hereillä. Vanhemmilla on päävastuu lastensa kasvatuksessa.
20.10.2009
Nyt seuraa uutisia motoristeille tai muuten vain valiokuntien työstä kiinnostuneille: liikenne- ja viestintävaliokunta ei puolla EU-komission ehdotusta määräaikaisen katsastusvelvoitteen ulottamisesta moottoripyöriin, mopoihin ja kevyisiin perävaunuihin.
Lopputulos miellyttää itseänikin. Perusteluita voi lukaista vilkaisemalla 5.10. kirjoitettua kommenttiani.
Tervetuloa keskustelemaan tästä tai muista ajankohtaisista asioista tulevana lauantaina 24.10. Orimattilaan Kahvila Korvaan. Olen siellä tavattavissa kello 10-12. Nähdään!
8.10.2009
Tulevana lauantaina 10. lokakuuta katsastan autourheilijoiden kaasutuskunnon Lammi-rallissa, joka järjestetään nyt 12. kerran. Sain kutsun tulla lähettämään ensimmäiset autot ja matkaan Lammille Hämeenlinnan kaupunkiin odottavin mielin, olenhan itsekin innokas mobilisti.
Lauantain lähtö tapahtuu kello 11 Lammin keskustasta ja ralli päättää kauden 2009 Historic Rally Trophyn. Näillä näkymin kisaan osallistuu yli 250 autoa, joista yli 100 historiallisia autoja.
Nähdään ruskaisissa rallitunnelmissa Lammilla!
5.10.2009
Työni valiokunnissa on pyörähtänyt hyvin käyntiin. Eduskunta valitsi minut lakivaliokunnan sekä liikenne- ja viestintävaliokunnan jäseneksi. Lakivaliokunnan käsittelyyn on tulossa avopuolisoiden omaisuuden jakoa erotilanteessa koskeva lainsäädäntö, josta hallitus antaa esityksensä loka-marraskuussa.
Lain tarkoitus on selkeyttää yhteisen omaisuuden jakoa ja parantaa
avopuolisoiden asemaa ja lasten oikeusturvaa vakiintuneen avosuhteen
purkautuessa.
Minusta on järkevää, että yhteiskunta reagoi avoliittojen määrän kasvuun.
Avoliittoon perustuvia perheitä oli vuonna 2007 noin 21 prosenttia kaikista
perheistä eli noin 300 000.
Toinen kiinnostava asia on joulukuussa annettava hallituksen esitys niin sanotusta vankien pantavalvontarangaistuksesta.
Vankien sähköistä valvontaa jalkapannan avulla on tehty lähinnä kokeiluluontoisesti ja käytäntö olisi tarkoitus vakiinnuttaa.
Samalla kytkettäisiin tekniseen valvontaan velvoite päihteettömyydestä. Tietojeni mukaan pantavalvonnasta saadut kokemukset ovat olleet kannustavia.
Yleisen oikeustajun kannalta on tärkeää, että käytettävissä olevat rangaistusmuodot ovat riittävän tuntuvia, mutta auttavat vankeja palaamaan normaaliin elämään vapautumisen jälkeen.
Suomi nihkeänä moottoripyörien katsastamiselle
Liikenne- ja viestintävaliokunnan puolella otetaan kantaa EU-komission
ehdotukseen määräaikaisen katsastusvelvoitteen ulottamisesta
moottoripyöriin, mopoihin ja kevyisiin perävaunuihin.
Suomi ei lämpene ehdotukselle ottaen huomioon ajokauden lyhyyden ja pitkät etäisyydet katsastusasemille harvaan asutuilla seuduilla. Uudistus vaatisi myös 400 uutta katsastajaa.
Kaksipyöräisten katsastus vaatisi kalliita jarrudynamometrejä. Henkilökohtainen arviointi ilman teknisiä laitteita ei ole riittävä
katsastuksen suorittamiseksi.
Mielestäni resurssien lisääminen liikennevalvontaan hoitaa homman.
Poliisi voi normaalin valvonnan yhteydessä seuloa liikenneturvallisuuden
kannalta vaaralliset viritetyt mopot ja ympäristöä häiritsevät liian
äänekkäät moottoripyörät. Tämä onnistuu mikäli lisäresursseja ohjataan
liikennevalvontaan ja poliisin käyttöön hankitaan desibelimittareita äänenmittauksiin.
30.9.2009
Tänään hallitus antoi eduskunnalle tiedonannon vaalirahoituksesta. Keskustelu keskittyi opposition taholta syyttelyyn ja pääministerin erovaatimuksiin.
Eduskunnan tulisi tässäkin asiassa keskittyä tärkeimpään tehtäväänsä, lain säätämiseen viihteellisen kinastelun sijaan.
Vaalirahoitusta koskeva avoin lainsäädäntö on saatava voimaan pikaisesti, jotta kansalaisten luottamus poliittiseen järjestelmään saadaan palautumaan.
Eduskunta ei ole totuuskomissio eikä syyttäjä, vaan lakien säätäjä, joiden perusteella oikeusjärjestelmä toimii jos jotain laittomuuksia ilmenee.
Pääministerin ajojahti kalvaa luottamusta suomalaisen journalismin moraaliin.
Oikeusvaltiossa toimittajankin tulee lyödä näytöt pöytään väitteensä tueksi, silloin kun alkaa julkisesti kovilla ampumaan. Kun muistaa Hymy-lehden päätoimittajan eläkehaastattelussaan todenneen, että yksi suurimmista saavutuksistaan oli ulkoministerin erottamiseen johtanut juttusarja, ei voi välttyä kysymykseltä onko likasankojuornalisteilla menossa kisa kuka kaataa suurimman karhun.
Tämän loputtomalta tuntuvan vaalirahajupakan varjoon jää ensi vuoden budjettikäsittely jonka eteen tehdään valiokunnissa kovasti töitä. Keskustelu siitä miten Suomi nousee taantumasta ei tunnu mediaa kiinnostavan.
9.9.2009
Tervehdys!
Työni eduskunnassa alkaa virallisesti tänään.
Aamulla 8.30 noudan kansanedustajan valtakirjani Hämeenlinnan Hallinto-oikeudesta. Sen jälkeen vien valtakirjan oikeuskanslerin tarkastettavaksi Valtionneuvoston linnassa sijaitsevaan oikeuskanslerin virastoon. Viimeinen etappi ennen kello 14.00 alkavaa täysistuntoa on valtakirjan esittäminen puhemies Sauli Niinistölle, hänen virkahuoneessaan.
Täysistunnossa edessä on heti äänestys hallituksen lakiesityksestä, jolla annetaan työkyvyttömyyseläkkeellä oleville ihmisille mahdollisuus tehdä työtä 600€ asti kuukaudessa menettämättä eläkettään. Tässäkin esityksessä hallitus on hyvällä asialla. Keskustelin kesällä muutaman työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön kanssa, jotka odottavat kovasti tätä osa-aikaisen työnteon mahdollistavaa lakimuutosta. Näin niitä kannustinloukkuja puretaan.
Eilen sain SKAL:in tarjoaman turvallisen ja ammattitaitoisen kyydin eduskuntaan ja takaisin autoilija Esko Heikkilän tyttären Tiinan kuljettaman rekkanupin kyydissä. Oli jälleen kerran asennetta avartava kokemus seurata liikenteen sujumista korkealta ison auton ohjaamosta. Eduskunnan portailla vastaanottamassa oli SKAL:in johtoa. Keskustelin heidän kanssaan kuljetusalalle tärkeistä ajankohtaisista asioista, kuten työaikadirektiivistä ja perävaunujen kaventamisuhasta. Kiitos SKAL:in porukalle mukavasta tempauksesta!
Puhelinnumeroni eduskuntaan on 09-4323199 ja sähköposti kulkee perille osoitteella: kalle.jokinen@eduskunta.fi.
Ollaan yhteydessä,
Kalle
9.5.2009
Tervehdys!
Aloitan työni kansanedustajana syyskuun alussa.
Yhteinen tavoitteemme toteutui yllättäen kun valtioneuvosto nimitti 7.5.09
kansanedustaja Jari Koskisen Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n johtokuntaan 1.9.09 alkaen. Nousen siis varasijalta eduskuntaan.
Hyvät ystävät, haluan kiittää kaikkia teitä, jotka olitte tukenani vaalityössä talvella 2007. Kymmenet talkoolaiset, 4283 äänestäjää, taloudelliset tukijat ja lähelläni toimineen vaalityöryhmän jäsenet, ilman Teitä ei tavoite olisi koskaan toteutunut.
Usein puhutaan savolaisista projekteista, jotka ovat alottamista vaille valmiita. Meidän vaalityömme oli varsinainen hämäläinen projekti, ensin tehtiin isolla porukalla ja kovalla tohinalla talkoita, mutta valmista tuli hitaasti ja varmasti vasta kahden vuoden kuluttua.
Projektimme "Jokinen.Kalle Jokinen, Lupa Voittaa 007-009" on nyt valmis.
Kiitän sadoista viesteistä ja yhteydenotoista, joita olen saanut parin viime päivän aikana. Tuntuu hyvältä, että tämän tapahtuman myötä olen voinut tuottaa iloa monille ihmisille, jotka ovat vuosien varrella luottaneet minuun ja olleet tukenani.
Politiikka ei ole koskaan yhden miehen show. Voitot ja tappiot ovat aina joukkueen yhteisiä.
Nyt edessäni on ennen syksyä useiden käytännon asioiden järjestely kuten poliisityöni virkavapaus ja monet muut vastaavat hoidettavat asiat.
Syyskuussa lähden nöyrällä mielellä opettelemaan kansanedustajan työtä ja olen käytettävissänne.
Hyvää Kevättä!
Kalle
05.05.2009
Kevät on täällä!
Paikkallispolitiikan kevään suuri haaste on miten turvataan Orimattilan myönteisen talouskehityksen edellytykset taantuman aikana. Taloudentasapainottamisryhmässä tehdään valmistelevaa työtä ja vaihtoehtokartoitusta tulevaisuuden varalle.
Toisaalta hetken taantuma antaa hyvää aikaa suunnitella Pennalan ja Hennan alueiden hankkeita sekä valmistella kaavoitusta, jotta pöytä on katettu kun yritysten investointirohkeus taas herää.
Orimattilan ja Artjärven kuntaliitosneuvottelut saavat vauhtia 13.5 kun kuntien neuvotteluryhmät tapaavat Artjärvellä.
Kevät on siis täynnä tulevaisuuden suunnitelmia. Politiikassa uusi syntyy aina varsin hitain askelin, toisin kuin keväisessä luonnossa.
Tänä aamuisella metsäkävelyllä huomasin kuinka nopeasti hiljainen metsä on muuttunut kukkivaksi lintujen laulupuistoksi.
Itselleni kevät on aina rakentamisen aikaa. Tärkeitä keväisiä ääniä lintujen lisäksi ovat betonimylly ja naulapyssy. Nyt rakenteilla on rantasauna Lammille.
Nautitaan keväästä!