Kalle Jokinen

Toimin
oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja rehellisyyden puolesta, vääryyttä vastaan.

Edistän
tasapainoa elinvoimaisen maaseudun ja kehittyvien kaupunkien välille.

Arvostan
työn tekemistä, työllistämistä ja yrittäjyyttä.

Kannustan
jokaista terveysliikuntaan oman hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Seuraavassa ajatuksiani ja tavoitteitani turvallisuudesta,taloudesta,työstä ja yrittämisestä,liikenteestä, maahanmuutosta ja maaseudusta.

Turvallisuus

Oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja vääryyden kohteeksi joutuneiden puolustaminen on ohjannut työtäni poliisina lähes 25 vuoden ajan. Samoilla arvoilla teen työtäni eduskunnan lakivaliokunnan jäsenenä.

Kodin ja lähiympäristön turvallisuus on ihmisille kaikkein tärkeintä. Ihminen ei voi elää tasapainoista elämää jos pelko on läsnä siellä missä jokaisen pitäisi voida kokea olonsa kaikkein turvallisimmaksi, kotona, kouluissa, työpaikoilla ja lähiympäristössä.

Suomi on pidettävä turvallisena maana, jossa lapset voivat leikkiä kotipihoilla ja vanhukset istua puistoissa ilman uhkaa ja pelkoa. Välittämistä ei voi ulkoistaa. Me kaikki voimme pitää turvallisuutta yllä yhteisöllisellä elämäntavalla. Sen lisäksi tarvitaan ihmisten elämää tukevia ja vahvasti ennaltaehkäisevään työhön suuntautuneita viranomaisia, joilla on riittävät toimintaresurssit. Työ- ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen sekä päihteidenkäytön vähentämistä tukevat toimet parantavat kotien turvallisuutta.

• Poliisi- ja pelastusviranomaisten määrä ja rahoitus turvattava
• Poliisi- ja pelastusviranomaisten toimipaikkaverkostoa ei saa kaventaa
• Avohoito ei sovi ammattirikollisille
• Koulujen opetusryhmien koko pidettävä maltillisena
• Rikollisten rangaistuksia ei saa lieventää

Talous

Kansainvälinen taantuma osoitti meille karulla tavalla, että maailman talousjärjestelmän horjuminen vaikuttaa välittömästi myös Suomen talouteen. Valtion velanoton lisääminen taantumasta ylipääsemiseksi oli selkeä arvovalinta hyvinvointiyhteiskuntamme puolesta.

Halusimme välttää edellisen laman kaltaiset virheet ja rajut yhteiskunnallisiin palveluihin ja ihmisten toimeentuloon kohdistuvat leikkaukset. Onnistuimme estämään suurtyöttömyyden ja yhteiskunnan tuottamien palvelujen romahtamisen. Yhteiskuntamme on näiden turvatoimien vuoksi toiminut olosuhteisiin nähden hyvin ja harva edes huomasi, että elettiin taloushistoriamme suurinta taantumaa.

Velkojen maksun aika on edessä ja samaan aikaan väestön ikärakenne aiheuttaa suuria haasteita huoltosuhteen heikentyessä.

Kolme lääkettä:

Työurien pidentäminen

• alkupäästä, tiivistämällä opintoja ja edistämällä nuorten työllisyyttä
• eläkkeelle työvuosien perusteella ikävuosien sijaan
• joustoa eläkeikään, mahdollisuus halutessaan työskennellä pidempään
• eläkkeellä oleville mahdollisuus tehdä työtä menettämättä eläkettään

Menojen leikkaaminen

• normitalkoot, kustannuksia lisäävien normien purkamiseksi, jäi Kiviniemeltä hoitamatta
• subjektiiviset etuudet, esim. oikeus päivähoitoon kun vanhemmat ovat kotona
• lähialueyhteistyö, Suomen ei ole syytä rahoittaa Venäjän hankkeita
• kehitysyhteistyö, Suomen ei tarvitse tukea kehitysyhteistyövaroin esim. vaurastuvaa Kiinaa
• kriisinhallintaoperaatiot, ei tarvetta lähteä velkaisen Irlannin kanssa uusiin Lähi-idän operaatioihin

Verojen korottaminen

• välillistä verotusta, kuten arvonlisäveroa joudutaan korottamaan
• tupakan ja alkoholin verotusta voidaan korottaa
• sokeri- ja rasvavero voimaan

Työ ja Yrittäminen

Työn tekemisen, työllistämisen ja yrittämisen pitää olla aina kannattavaa. Uutta kasvua ja työtä ei synny ilman uusia yrittäjiä ja kasvuhaluisia yrityksiä. Yritystoiminnassa verotuksen tulee kannustaa pääomien sijoittamiseen yrityksen kasvuun ja työllistämiseen.

Suomessa ei ole pulaa tekemättömästä työstä vaan meillä on pulaa työnantajista. Oikeilla edellytyksillä yrittäjyydestä voi löytyä yksi ratkaisu laman ja työttömyyden ongelmiin. Valtiovallan tehtävä on luoda ihmisille ja yrityksille riittävän kannustavat ja houkuttelevat mahdollisuudet ryhtyä työnantajaksi.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat paikallisesti erittäin tärkeitä työllistäjiä. Ne eivät siirrä työpaikkojaan Kiinaan tai Intiaan, suurten kansainvälisten yritysten tapaan. Pk-yritykset työllistävät lähellä ja lisäävät menestyessään paikallisyhteisön kehitystä ja verotulokertymää. Yrityksille on annettava myös lupa menestyä. Yrityksen kasvusta ja menestyksestä hyötyvät ensiksi työntekijät työpaikkojen ja ansiotulon muodossa. Seuraavana hyötyvät kunta ja valtio verotuksen muodossa ja vasta viimeisenä hyödyn saa yrittäjä, mikäli jotain on jäänyt jäljelle.

• Työn tekemisen ja yrittämisen verotusta ei saa korottaa
• Yritysten kasvua ja työllistämistä tulee tukea verotuksen keinoin
• Osinkotulot vapautettava moninkertaiselta verotukselta
• Yrittämistä jarruttava normiviidakko perattava
• Työllisyys- ja yritysvaikutusten arviointi sisällytettävä ympäristölainsäädäntöön.

Liikenne

Olen ollut aina moottorimies ja kiinnostunut liikenneasioista. Eduskunnassa olen saanut vaikuttaa liikenneasioihin liikennevaliokunnan jäsenenä.

Liikenteestä kerätään vuosittain veroina valtion budjettiin noin 6 miljardia euroa. Liikenteen käyttöön suunnataan budjetissa kuitenkin vain noin 1.6 miljardia euroa. Suurin yksittäinen kansallisomaisuutemme liikenneverkko rapautuu riittämättömien määrärahojen puitteissa. Samaan aikaan liikenteen määrä kasvaa ja väylien peruskorjaus- ja ylläpitoinvestointeja tarvittaisiin kipeästi.

Esimerkiksi kevyenliikenteen väylien rakentaminen on patoutunut rahoituksen puuttuessa. Poliisityössä huomasin, miten uudet kevyenliikenteen väylät lisäävät välittömästi ihmisten turvallisuutta. Hyvät pyörätiet ja jalkakäytävät kannustavat kaikenikäisiä myös liikkumaan ja ulkoilemaan.

• Lisärahoitus kevyenliikenteen väylärakentamiseen
• Lisärahoitus nykyisen raideverkon hyödyntämiseen
• Lisärahoitus perustienpitoon
• Ei ruuhkamaksuja työmatkaliikenteeseen
• Liikenteen ympäristöverotus omistamisen verotuksesta käytön verotukseen

Maahanmuutto

Maahanmuuton ongelmat lisääntyvät, jos emme arvosta riittävästi oman yhteiskuntamme vakautta, turvallisuutta ja sosiaaliturvaa. Meidän tulee arvostaa myös niitä, jotka ovat luoneet ja ylläpitäneet yhteiskuntamme hyvinvointia. Suomi ei voi olla kansainvälinen vanhainkoti ja sosiaalihuolto.

Suomen viranomaisilla pitää olla oikeus kysyä, keitä me tarvitsemme tänne.

Onko tulijoilla oikeus saada heti rajan yli astuttuaan täydet kansalaisoikeudet ja sosiaaliturva? Mielestäni ne pitää ansaita tekemällä työtä yhteiskunnan hyväksi. Työ on tässäkin tapauksessa parasta sosiaaliturvaa.

Suomen lain mukaan rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen voidaan karkottaa maasta. Rikokseen syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden kohdalla turvapaikkaprosessi tulisi keskeyttää ja laittaa karkotus täytäntöön välittömästi. Löperö suhtautumisemme niihin, jotka käyttävät suomalaista avointa hyväntahtoisuutta hyväkseen on omiaan lisäämään väärinkäytöksiä ja heikentää yhteiskuntamme arvostusta.

Australian ja Kanadan mallin mukainen työperäinen maahanmuuttopolitiikka on kannatettavaa.

Maat ilmoittavat minkä alan työntekijöistä heillä on pulaa ja sallivat näistä tehtävistä kiinnostuneiden maahanmuuton. Siten maahanmuuttajat saavat kunniallisen tavan sulautua yhteiskuntaan tekemällä työtä ja rakentamalla omaa ja perheensä tulevaisuutta uudessa kotimaassa.

Työnteon kautta maahanmuuttaja saa kontaktin valtaväestöön, oppii kieltä ja toisaalta tulee helpommin hyväksytyksi kanta-asukkaiden silmissä.

Samalla kun valtion tulisi kantaa vastuu todella hädässä olevista maahantulijoista, on huolehdittava myös siitä, ettei maahanmuuttajille myönnetä erioikeuksia tai poljeta omaa kulttuuri- ja tasa-arvoperintöä erilaisuutta kohdatessa.

• Vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset on karkotettava maasta
• Ei kansalaisuutta vakaviin rikoksiin syyllistyneille
• Tiukempi linja perheenyhdistämisiin, ydinperhe on vanhemmat ja alaikäiset lapset
• Kotouttaminen tarkoittaa tulijan sopeutumista meidän kulttuuriimme, koulun suvivirsineen ja joulukuvaelmineen.
• Työperäisen maahanmuuton edellytyksiä parannettava niillä aloilla, joissa meillä on työvoimapulaa

Maaseutu

Olen maakunnanmies ja arvostan maaseudun elämäntapaa, jossa eletään yhteisymmärryksessä luonnon kanssa, annetaan arvo muille ja pidetään huolta.

Kuntaliitokset eivät ole automaattiratkaisu, joilla kuntien talous ja palveluongelmat hoidetaan.

Maaseudun kehittäminen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien löytäminen on jäänyt keskuskaupunkien suurkuntainnostuksessa taka-alalle. Tasapaino kehittyvien kaupunkien ja elinvoimaisen maaseudun välillä on koko Hämeen menestymisen edellytys. On välttämätöntä tehdä toimenpiteitä jotka parantavat elämisen laatua maaseudulla ja kehittävät maaseudun elinkeinoja.

Erityisen tärkeää on liikenne-, viesti- ja laajakaistayhteyksien toimivuus. Henkilö- ja tavaraliikenteen suunnittelulla ja yhdistämisellä voitaisiin joukkoliikennettä haja-asutusalueella kehittää.

Maaseutuväen liikkuminen on tulevaisuudessakin yksityisautojen varassa. Seuraavan kerran kun ajoneuvoverotusta kohdennetaan ympäristöperusteilla, on oikeudenmukaisuuden nimissä otettava huomioon onko auton käyttäjällä mahdollisuutta joukkoliikenteen käyttöön vai ei.

Ilman taloudellisesti kannattavaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia tiedostavaa maa- ja metsätaloutta ei voi olla elävää maaseutuakaan. Lähiruoka, matkailu ja elämystuotanto tarjoavat vielä paljon kehittämismahdollisuuksia. Metsähakkeen käytön lisääminen sekä hajautettu energiantuotanto työllistää ja on lähienergiana ympäristöystävällistä. Myös hevosenkuivikelannalla ja oljella olisi monella paikkakunnalla suuri merkitys lähienergian tuotannossa.

• jätevesiasetuksen virheet korjattava
• lähienergian kuten hakkeen, oljen ja hevosenkuivikelannan hyödyntämistä tuettava
• laajakaistayhteydet toimiviksi